maanantai 28. joulukuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #25

"If you're not failing every now and again, it's a sign you aren't doing anything very innovative." Woody Allen


"Jos et epäonnistu aina silloin tällöin, on se merkki siitä, ettet ole tekemässä mitään kovin luovaa." Woody Allen

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Joulutauko


Tämäkin bloggailija aikoo pitää nyt ansaittua joulutaukoa, joten uutta kirjoitusta on luvassa vasta ensi vuoden puolella. Siihen asti: nauttikaa joulusta ja sen tuomasta rauhasta ja yhdessäolosta.

Kaunista Joulua!

maanantai 21. joulukuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #24

"The only important thing about design is how it relates to people." Victor Papanek


"Ainoa tärkeä asia muotoilussa on, kuinka se liittyy ihmisiin." Victor Papanek

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Oletko rakastamisen arvoinen?

Nokia ja Apple käyvät kuumaa kamppailua markkinaosuuksista (ja käyvät hieman oikeutta myös patenteista, puolin ja toisin). Myös kansa tuntuu jakaantuneen kolmeen osaan: niihin, jotka puolustavat iPhonejaan vereen ja henkeen, niihin, jotka odottavat innolla, lunastaako Nokia lupauksiaan uutuuksilla ja niihin, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta jos katsotaan faktoja ennen kuin pureudutaan mielipidepuolelle: Apple on tähän mennessä julkaissut vain kolme laitetta, joista kerrallaan vain yhtä kaupataan. Nokian älypuhelimilla on jopa kaksi eri sarjaa: E ja N. Kuitenkin Applen markkinaosuus älypuhelimista oli kolmannella vuosineljänneksellä jopa 16 %, Nokian 35 %.

Applen myhäillessä tyytyväisenä Nokia aloitti selittelyn. Ensin myönnetään, että muotoilu on unohdettu teknologian edeltä ja sen jälkeen kerrotaan, ettei (äly)puhelimia ollutkaan suunniteltu taviksille, vaan nörteille. Tarkoittaako tämä siis sitä, että pitää olla tavallista kiinnostuneempi tekniikasta voidakseen käyttää Nokian älypuhelimia vain kenties sitä, että Applen osuus johtuukin vain tavisten siirtymisestä "taviskännyistä" älykkäämpään iPhoneen? Joka tapauksessa Nokia aikoo nyt parantaa tapojaan uusilla (huom! monikko) malleillaan. Tosin kaikki eivät ihan usko tämänkään auttavan.

Mutta kyllähän sitä kritiikkiä saavat iPhone käyttäjätkin. He kun puolustavat kuumeisesti omia puhelimiaan niiden puutteista huolimatta. Jopa niin kuumeisesti, että taitavat oikein kärsiä Tukholman syndroomaa muistuttavasta taudista. Harhaisia ovat siis he, jotka omaa rakastaan puolustavat. Sillä rakkaudesta tässä mielestäni on kyse. Tee rakastamisen arvoinen tuote, niin pikku puutteilla ei olekaan niin suurta merkitystä. Mutta iPhone-käyttäjänä täytyy sanoa, että henkilökohtaisesti en ole kohdannut vaikeuksia tai puutteita vaihtaessani tavallisesta kännykästä tähän hienouteen (jos ei lasketa sitä, että joutuu Soneran asiakkaaksi). Tosin, ehkä me tavikset emme niitä Nokian hienouksia osaa edes vaatia.

Mutta jos iPhone selvästi nostattaa tunteita esiin, mitä rakastamisen arvoista Nokia on tehnyt? Muistelemalla vanhoja nokialaisia muistin kätköistä esiin nousevat vain ne mallit, joita kohtaan on tuntenut jotain. Nokia 3110 oli ensimmäinen malli, jossa oli navi-näppäin. Hieno uutuus, joka yksinkertaisti käyttöä. Ehkä jopa iPhoneen verrattava keksintö? Banaanimallin (8110) olisin halunnut, se oli niin erikoisen hieno. Mutta siinä vaiheessa, kun olin tarpeeksi tienannut (olin silloin vielä koululainen), ei sitä enää myyty kuin käytettynä. Ja kohta alkoi ohuiden puhelimien voittokulku, joten paksu, käyrä jötikkä ei enää tuntunut kovin kiinnostavalta. Välissä ihastusta herätti joidenkin keskuudessa myös vaihdettavat kuoret, mutta seuraava ihastuksen arvoinen uutuus oli L'Amour-mallisto, joista tosin yksi, vaikkakin kiinnostavin malli, näytti niin vaikealta käyttää käytännössä, että sekin jäi sitten ostamatta. Niissä oli kuitenkin jo yritystä saada käyttäjät rakastamaan kännykkäänsä.

Miten Nokia tästä jatkaa; aikooko se jatkossa panostaa myös muotoiluun ja tuottaa taas rakastettavan ihania tuotteita? Entä Apple? Kehitteleekö se jo jotain uutta, markkinoita mullistavaa tuotetta meille taviksille himoittavaksi? Entä oma yrityksesi? Herättääkö se intohimoja ostajissa vai onko se unohtanut tunteiden merkityksen kaupanteossa?

maanantai 14. joulukuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #23

"We don't get hired to make pretty things or win design awards. We get hired to solve business problems." James Bradley


"Meitä ei palkata tekemään kauniita asioita tai voittamaan muotoilupalkintoja. Meidät palkataan ratkaisemaan liiketoiminnan ongelmia." James Bradley

maanantai 7. joulukuuta 2009

Maslow ja mörköjen merkitys


Mitä sinä pelkäät? Vai kuulutko niihin isoihin ihmisiin, jotka ovat jo kasvaneet ulos peloistaan? Kummallista. Pelko kun voi olla hyvin tarpeellista. Pelko voi toki lamauttaa, mutta toisaalta: pelko voi laittaa myös toimimaan.

Kun puhutaan bisnesmaailmasta, pelkoja on eri tasoilla hyvin erilaisia. Tavallinen rivityöntekijä saattaa pelätä oman työpaikkansa puolesta. Pelon taustalta löytyy muita huolia: miten saan ruokittua perheen ja maksettua velat.  Nämä pelot liittyvät suoraan selviytymiseen ja sijoittuvat Maslowin tarvehierarkiassakin alimmille tasoille. Pelon takia toinen tekee työnsä viimeisen päälle hyvin, jotta ei joutuisi työttömäksi, toinen taas ajattelee, että ulos tästä potkitaan joka tapauksessa ja jättää pelin kesken.

Työyhteisön sisällä pelkoja saattaa aiheuttaa työpaikan ilmapiiri. Kukaan ei halua tulla nolatuksi kavereidensa edessä tai joutua taistelemaan sosiaalisesta asemastaan työyhteisön sisällä. Päästään taas hieman korkeammalle Maslowin teoriassa. Nämä pelot saattavat tehdä yhdestä työntekijästä hiljaisen hissukan, jotta häntä ei huomattaisi, toinen taas tuo joka paikassa itseään esille, jotta hänen erinomaisuutensa huomattaisiin ja ylennyksen avulla hän voisi varmistaa asemansa. Samalla päästään taas seuraavalle tasolle Maslowin hierarkiassa: suurin syy epäonnistumisen pelossa on itsetunnon menettäminen ja arvostuksen väheneminen. Stressiäkin aiheuttavat, hankalat tehtävät saavat toisen innostumaan mahdollisuudestaan saada johdon arvostus, kun taas joku toinen mielellään peräytyisi ja jättäisi tehtävän väliin epäonnistumisen välttämiseksi. Uskaltamalla ottaa mörköjä kädestä kiinni nousee myös Maslowin ylimmälle tasolle ja pääsee toteuttamaan itseään, esimerkiksi juuri haasteellisten tehtävien ratkaisussa.

Entä mitä pelkää yrityksen johto? Pörssikursseja? Lamaa? Irtisanomisia? Vai jotain arkisempaa, kuten työntekijöiden hyvinvoinnin, laskujen maksukyvyn tai markkinaosuuden ylläpitämisen haasteita?

 Kun seuraavan kerran kohtaat omat pelkosi, mieti, oletko se, joka lamaantuu vai se, joka pistää tuulemaan ja ottaa haasteista hyödyn irti. Päätoksen teet itse. 

Ajatuksia muotoilusta #22

"No masterpiece was ever created by a lazy artist." Salvador Dalí


"Mitään mestariteosta ei ole koskaan luonut laiska taiteilija." Salvador Dalí

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Teollisen muotoilun manifesti

Ken Fry on julkaissut Core77-sivustolla manifestin teollisille muotoilijoille. Manifestillaan hän haluaa määrittää uudelleen, mitä teollinen muotoilu tarkoittaa. Tässä muutamia mielenkiintoisia kohtia kirjoituksesta:

  • Kauniiden esineiden sijaan tulisi muotoilla kauniita kokemuksia. Jokaisella yksittäiselläkin tuotteella on oma elämänsä ja suunniteltaessa tuotetta tulisi sitä miettiä eri käyttötarkoituksissa, erilaisilla käyttäjillä, monenlaisissa asiayhteyksissä.
  • Sen sijaan, että muotoilija kyselee, mitä pitäisi suunnitella, pitäisikin kysyä, miksi: Miksi joku käyttäisi tuotetta, miksi on tarpeen suunnitella uusi tuote näille markkinoille, miksi käyttä juuri tätä teknologiaa jne. Miksi-kysymysten avulla ei erkaannuta tuotteen tuottamista kokemuksista. 
  • Tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulisi jo miettiä, miten ne muuttuvat ajan myötä. Miten putoamiset ja kolhut vaikuttavat tuotteeseen, miten käyttäjät muuttavat tai tuunaavat tuotetta, miten itse tuote muuttaa käyttäjän käyttäytymistä. 
  • Hauskuutta ei saa unohtaa. Paitsi että hyvät tuotteet saavat aikaan iloa, hauskuutta, leikkisyyttä ja palkitsevat, samoin tulisi olla myös niitä suunniteltaessa. 
Teollisille muotoilijoille suunnattu manifesti puuttuu tärkeisiin asioihin, jotka kyllä on muotoilijoille (ainakin minulle) opetettu, mutta jotka tuntuvat välillä unohtuvan. On niin helppo katsoa tuotetta vain yksittäisenä, kauniina objektina, kun pitäisi nähdä se eri käyttötarkoituksissaan, eri ihmisillä. Ja toisaalta olisi kovin helppoa suunnitella itselle, vaikka tuotteen kohderyhmä pitäisikin jostain aivan muusta. Suunnitellessani Torino-istutusastiaa Rudukselle, haastattelin kaupunginpuutarhureita mm. istutusastioiden käytöstä. Haastatteluista tuli hyvin esiin monenlaisia käyttötilanteita ja ongelmia: istutusastioiden siirtely, talvisäilytys, täytön ja huollon vaarallisuus, jos astia on liikenteenjakajalla jne. Haastatteluiden avulla selvitetyistä käyttötilanteista toki moni oli jo tiedossa etukäteen, mutta aina tulee esiin myös yllättäviä haasteita, jotka muuten olisivat voineet jäädä huomiotta. Tuotteen koko elinkaaren huomioiminen - ja erilaisten elinkaarien huomioiminen - tekee suunnittelusta jo mielenkiintoisempaa ja myös antoisampaa. Mietittäessä tuotetta erilaisissa käyttötilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa saadaan tuotesuunnitelmaan syvyyttä, jota ilman se olisi kuin pullo ilman panttia

maanantai 30. marraskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #21

"The world always seems brighter when you've just made something that wasn't there before." Neil Gaiman


"Maailma näyttää aina kirkkaammalta kun olet juuri tehnyt jotain, mitä ei ennen ollut." Neil Gaiman

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Hyvä idea ei vielä tuo rahaa


Kuinka monta kertaa olet kuullut jonkun sanovan, kuinka hänkin voisi olla miljonääri jos haluaisi? Olihan hän jo aikoja sitten keksinyt saman idean, kuin joku ideallaan rikastunut. No, onhan se kiva kuvitella, mitä voisi olla, jos olisi tehnyt asialle jotain. Mutta kun se pelkkä idea ei tuo rahaa. Kuka edes ostaisi pelkkää ideaa, hyvääkään? Päässä pysyvä idea on yhtä arvokas, kuin kasa roskia*. Ideointi kun on helppoa ja vasta idean työstäminen todeksi tekee ideasta rahanarvoisen.

Onko ideointi yliarvostettua?

Ideoinnin ihanuus on siinä, että mikä tahansa on mahdollista. Kuka tahansa voi ideoida kengät, joilla hypätä kuuhun. Jopa lapsi osaa kehittää ideoita, joilla lehmän saa lentämään. Mutta mikä järki on kehittää ideoita, jotka eivät ole mahdollisia? Tai miksi ylipäätään ideoida mahdollisiakaan, jos ei aio niitä koskaan toteuttaa?

Jokaisessa kehitysprojektissakin tuotetaan kymmeniä, satoja, jopa tuhansia ideoita, mutta vain yksi tai kaksi todetaan lopulta käyttökelpoisiksi. Mikä järki niiden muiden tuottamisessa on, eikö olisi helpompaa, jos kehitettäisiin ainoastaan muutama toteutuskelpoinen idea ja valitaan niistä paras?

Keksijä vai kylähullu?

Mistä erottaa tavallisen ihmisen ja keksijän? Toinen heistä yrittää saada ideansa toteutettua. Entä mistä erottaa keksijän ja kylähullun? Kylähullu yrittää toteuttaa myös järjettömiä ideoitaan. Ja kuka nyt kylähullun mainetta haluaisi. Mutta entä jos kylähullu onnistuukin? Kuka silloin nauraa, kun tyyppi saakin järjettömältä tuntuneesta ideastaan isot rahat? Vaikka olisihan taviskin voinut tehdä saman, jos vain olisi viitsinyt...

Mikä järki sitten on kaikella turhalla ideoinnilla? Turhalta ja järjettömältä tuntuvan ideoinnin tarkoitus löytyy, kun miettii, millainen maailmamme olisi, jos ideoisimme vain järkeviä. Ilman haaveilua lentämisestä ei olisi lentokoneita. Ilman haaveilua tiedonsiirrosta ei olisi internetiä. Ilman järjetöntä ideaa avata sisuskalut esiin ihmisen vielä eläessä ei olisi nykyisiä, henkiä pelastavia leikkauksiakaan. Kaikella on puolensa, järjettömyydelläkin.

Kuinka sitten saat omat ideasi tuottamaan?
  1. Ideoi ideallesi vaihtoehtoja (outojakin ideoita), vertaile, jatka taas ideointia ja vertaile vähän lisää
  2. Kehitä parasta ideaa, etsi sille erilaisia ratkaisumalleja, vertaile malleja ja kehitä lisää
    - kannattaa tarkistaa myös mallisuojat ja patentit, ettei ideaasi ole keksitty jo aiemmin
    - apua idean kehittämiseen voi saada myös ammattilaisilta tai TE-keskuksesta
  3. Kun idea alkaa kukoistamaan, tulosta se niin, että muutkin voivat sen ymmärtää
    - yksinkertaisimmillaan voit piirtää ideasta kuvan paperille ja selittää toimintaa tekstillä
    - ideasta voi tehdä konkreettisen hahmomallin, mallinnusvaihtoehtoja riittää muovailuvahasta 3d-tulostukseen
    - mikä tahansa tulostustapasi onkaan, toimii se myös myös ideasi tallenteena myöhempää kehitystä tai käyttöä varten. Myös mallisuojaa tai patenttia hakiessa idea täytyy dokumentoida hyvin. 
  4. Kun ideasi on a) ymmärrettävä, b) toteutettavissa oleva ja c) käytännöllinen, voit joko esitellä sitä myyntimielessä mahdolliselle ostajalle tai toteuttaa sen itse. Mutta muista: vaikka ideointi ja idean kehitys saattoi jo itsessään olla työlästä, tästä se työ vasta alkaa. Onnea!
* Mutta jos kasan roskia hyödyntää, voi siitä saada aikaan miljoonabisneksen, kuten Kuusakoski on tehnyt. Sama pätee ideoihin. 

tiistai 24. marraskuuta 2009

Luovaa ajattelua valottava blogi

Uusi blogini Design Thinking (www.designthinking.fi) on tarkoitettu luovasta ajattelusta ja ongelmanratkaisusta kiinnostuneille. Se valottaa luovaa ajatteluprosessia ja pyrkii avaamaan design thinking -käsitettä erilaisten yritysten ja yhteisöjen käytettäväksi. 



Muotoilijoiden käyttämästä prosessista lähteneen ajattelutavan avulla voi kuka tahansa parantaa ongelmanratkaisukykyään uudella tavalla ja saavuttaa huomattavia parannuksia omiin tuloksiin. Yritysten kohdalla luovan ajattelutavan omaksuminen voi tarkoittaa merkittävää kilpailuetua. Vaikka tulokset muotoiluajattelua käyttävillä ovat olleet mahtavia, on kaiken takana kuitenkin selkeärakenteinen prosessi, jota toistetaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi ja uusien toimintamallien löytämiseksi. Design thinking ei ole elämää mullistava uusi ajattelutapa, vaan se on prosessina toimiva työkalu uusien ajatusten löytämiseksi. Ja mikä parasta: kuka tahansa voi omaksua sen omaan käyttöönsä. 


Design Thinking -blogisssa pyrin tarjoamaan uusia näkökulmia muotoiluprosessin uusiin käyttötapoihin sekä erilaisia työkaluja ja tapoja, joilla omaa luovaa ajattelua voi käyttää tehokkaammin hyödykseen. Käy tutustumassa blogiin ja kommentteihin otan mielelläni vastaan mielipiteitä ja kysymyksiä!





maanantai 23. marraskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #20

"Everything that can be said, can be said clearly." Ludwig Wittgenstein


"Kaikki, mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selkeästi." Ludwig Wittgenstein

perjantai 20. marraskuuta 2009

Tekniikka vs. Design - erä 3


Tällä erää viimeinen kilpailu tekniikan ja muotoilun kesken käydään tuotteen hinnasta. Kumman avulla saadaan tuotteelle parempi hinta, jonka ostajatkin mielellään maksavat?

Tekniikka hinnan nostajana:

Jopa 90 neliötä lämmittävä ilmalämpöpumppu: 398 €

Design hinnan nostajana:

Joris Laarmanin lämmityspatteri, lämmittää vain yhtä huonetta eikä edes tuota itse lämpöä: 11 119 $

Kamppailun tulos: Eiköhän se ole aika selvää (ilman hintojen muuttamista edes samalle valuutalle), että muotoilu voitti taas tämän erän. Lopputulos näiden kolmen erän osalta on siis muotoilulle 2-0. Tekniikka kun ei vain riitä massasta erottautumiseen ja usein kilpailevissa tuotteissa käytetään jopa aivan samaa tekniikkaa. Muotoilu taas parhaimmillaan aiheuttaa ostajissa kuola-efektin, kun jotakin haluaisi välttämättä vaikkei siihen olisi edes varaa.


Tekniikka vs. Design -sarja pitää jatkossa määrittelemätöntä taukoa, mutta jos keksit hyvän aiheen, mistä nämä kaksi voisivat kilpailla, laita kommenttia tulemaan!

maanantai 16. marraskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #19

"No great thing is created suddenly." Epictetos


"Mitään erinomaista ei ole luotu hetkessä." Epictetos

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Murkinalla possutaistoon

Lähes viikon todennäköistä (sitä kun ei enää juuri varmenneta testein) sikainfluenssaa poteneena tajusin, kuinka tämäkin aihe vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja sitä kautta käyttäytymismuotoihin. Jos ilmastonmuutoksen uhka ja sopivasti paikalle osunut taantuma saivat ihmiset uskomaan vihreän voimaan ja luonnon/rahan säästöön, saanee yksi maailmaa uhkaava virus monet arvostamaan hyvää vastustuskykyä ja siten terveellisiä elämäntapoja. Ja näkyy siitä viitteitä jo omassakin käyttäytymisessämme.

Kun koko perhe on kuumeessa ei kaupassa turhaan kuljeta vaan ostokset täytyy todellakin miettiä tarkkaan. Mitä jaksaa kantaa, mikä maistuu kun ruokahalu ei ole paras mahdollinen, mikä auttaisi paranemaan? Samalla tuli punnittua eri hedelmien, juomien ja marjojen antioksidantti- ja c-vitamiinipitoisuuksia. Todennäköisesti parempaa vastustuskykyä tarjoavat actimelit ja muuta vastaavatkin tekevät kauppansa. Entä miten tähän trendiin vastaavat ruokatalot? Tuleeko ensi vuoden aikana markkinoille ennennäkemätön purkaus terveysruokia, vaikka niitä jo nyt on markkinoilla hirvittävät määrät? Vai onko pian enää markkinoilla ruokatavaroita, joissa ei jonkinlaista special-terveysvaikutusta olisi? Vai jakautuuko kansa kahteen kastiin: niihin, joilla on varaa luxus-terveyttäedistävään-huippuruokaan ja niihin, jotka joutuvat syömään karsinogeenisiä grillimakkaroita. Miten pärjäävät silloin köyhät ja kippeet?

PS. Osuvan tuotearvion sikainfluenssasta kirjoitti Riku Vassinen M&M:n blogiin
PPS.  Jos ajatuskulku tekstissä on sekavaa tai muuten epämääräistä, syytettäköön siitä influenssan aiheuttamaa väsymystä
PPPS. Seuraava Tekniikka vs. design -kirjoitus tulee vasta ensi viikolla, kunhan jaksan ajatella enemmän.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #18

"Design is a plan for arranging elements in such a way as best to accomplish a particular purpose." Charles Eames


"Muotoilu on suunnitelma elementtien järjestämisestä tavalla, jolla parhaiten suoritetaan tietty tarkoitus." Charles Eames

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Tekniikka vs. Design - erä 2


Viimeviikkoisen, ensimmäisen erän tulos tuotteen ideoinnista oli tasapeli 0-0. Miten käy tällä kertaa, kun tekniikka ja muotoilu kamppailevat tuotteen käyttäjän huomiosta?

Tekniikka huomioi tuotteen käyttäjän:

"Jos ei ne osaa käyttää tätä meidän hienoa tekniikkaa sisältävää tuotetta, niin kirjoitetaan niille ohjekirja. Ja sinne pitää sitten laittaa kaikki pikku diiteilit tosi tarkasti, niin ei sitten kukaan voi valittaa, etteikö kaikki olis ohjekirjassa kerrottu."

Design huomioi tuotteen käyttäjän: 

"Mikä ohjekirja? Ei, kun me kato tehdään tästä nappulasta tän näköinen, että ne käyttäjät heti arvaa, että tästä voi tehdä näin. Ja sitten toi toinen nappula vois olla tollanen pyörivä ja uritettu, niin ne ymmärtää pyörittää sitä. Ja kun tossa näytössä aina kerrotaan, että mitä niillä nappuloilla voi tehdä, niin mihin sitä ohjekirjaa sitten tarvitaan?"

Kamppailun tulos: Tällä kertaa voittoon kipuaa design tuloksella 1-0. Kun tuotteen käyttöä helpotetaan paksun ohjekirjan sijaan esim. tuotteen muodoista tulevilla käyttövihjeillä, on lopputulos käyttäjälle miellyttävämpi. Ja harvemmin hyvin muotoiltua tuotetta käytettäessä sitä käyttöohjetta tarvitsee edes vilkaista.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #17

"Clients don't understand their success is reliant on standing out, not fitting in." Don Draper


"Asiakkaat eivät ymmärrä heidän menestyksensä riippuvan erottumisesta, ei joukkoon sulautumisesta." Don Draper

perjantai 30. lokakuuta 2009

Konsepti hukassa

Yritän puhuessani käyttää muotoilun kielen sijaan suomen kieltä, mutta välillä tuottaa vaikeuksia keksiä sopivaa suomennosta. Yksi heikosti suomentuva sana on konsepti. Joten heitänpä pallon teille lukijoille:

Keksi sanalle konsepti suomenkielinen vastine.
Ja suunnitelma on sitten turhan lavea suomennos tästä sanasta. Lisätään vaikeutta vielä sillä, että suomennoksen pitäisi olla yksisanainen. Joten luovutta peliin ja älynystyröitä hieromaan!

PS. Paras vastaus palkitaan, vastausaikaa on marraskuun 12. päivän loppuun

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Tekniikka vs. Design - erä 1



Totta kai tekniikka ja muotoilu kulkevat tuotteissa käsi kädessä. Tottahan toki molemmat ovat tuotteelle elintärkeitä. Mutta kumpi voittaa, jos kyse on uuden tuotteen ideoinnista?

Tekniikka tuotteen ideoinnin pohjana:

"Me keksittiin nyt tällainen juttu että kuinka metallin vois vääntää solmuun. Pitäis varmaan kehittää joku tuote, että tästä sais rahaakin. Ja sitten pitäis löytää ne ostajat ja opettaa niille, miks ne tarttee tätä. Vaikka en mä tiä tartteeko ne. Mutta tehdään niille tarve."

Design tuotteen ideoinnin pohjana:

"Juu kato ku mää suunnittelin tämmösen ihkun skeittilaudan. Tää on niin söpö, että kaikki vaan haluu tän! Ja sit tää on viel turvallinen, kun täss on tää turvakaide. Ja sit täs on viel tää jarru ett ei mee liian lujaa. Ja sit täs on viel nää valot, niin voi niin kun pimeellä mennä rullalaudallakin. Eks oo tosi käytännöllinen!"

Kamppailun tulos: tasapeli. Paras lähtökohta tuotteen suunnittelulle on kuitenkin olemassaoleva tarve. Ei keksitty tai käytettävissä oleva tekniikka sen enempää kuin ihana, kaunis tai muuten esteettinen näkemys käytännöllisestä tuotteesta.

PS. Ensi viikolla erä kaksi...
PPS. Kirjoittajaa saa toki pitää puolueellisena, mutta ei hänen sisäinen insinöörinsäkään ihan pieni ole

maanantai 26. lokakuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #16

"What would happen if you gave the marketing budget for your next three products to the designers instead" Seth Godin


"Mitä tapahtuisi jos antaisitkin seuraavan kolmen tuotteesi markkinointibudjetin suunnittelijoille." Seth Godin

Kirjassaan Purple Cow

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Uusi tuoteidea voi löytyä yllättävän läheltä

Jokaisen tuotteita valmistavan yrityksen haasteena on kehittää myyviä, haluttuja tuotteita. Uuden tuotteen kehittämisessä on kaksi päävaihetta:

  1. Tuotteen ideointi 
  2. Idean tuotteistaminen


Toisille voi olla helpompaa suuren ideamäärän tuottaminen, kuin ideoiden tuotteistaminen myytäviksi tuotteiksi, toisille taas toisinpäin. Jos ideointivaihe tuntuu kuitenkin hieman jähmeältä, voi apu tulla yllättävän läheltä: omista, jo olemassaolevista tuotteista.  

Kukapa tuntisi tuotteenne teitä paremmin? Kuitenkin, katsantokantanne saattaa olla kovin yksipuolinen ja joskus ulkopuolinen apu saattaa olla paras tapa tuottaa tuoreita ideoita. Ennen ulkoa tulevaa näkemystä on kuitenkin hyvä katsoa, millaisia ideoita talon sisältä löytyy. Tapoja on monia, mutta tässä keskityn oman henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden ajatusten hyödyntämiseen uusien ideoiden löytämiseksi.

Hyödynnä kaikkien työntekijöiden ajatukset
Oletko koskaan kysynyt, mitä tuotetta valmistavat henkilöt ajattelevat tuotteestanne? Mikä heidän mielestään tuotteessa on huonoa, mikä hyvää? Missä asioissa tuote ei toimi tarpeeksi hyvin, mikä taas on sellainen tapa käyttää tuotetta, jota ette ole edes ajatelleet aiemmin? Saman tapaisia kysymyksiä kannattaa kysyä myös tuotteen asentajilta. Onko tuotteen asennus helppo homma ja sujuu käden käänteessä vai irtoaako heiltä aina ärräpäitä kun tuote kiukuttelee vastaan? Mitä mieltä ovat toimistotyöntekijät? Käyttäväthän he jo tuotettanne? Jos eivät, niin miksi? Ovatko he ylpeitä kertoessaan työpaikastaan ja tuotteistanne vai joutuvatko he puolustelemaan tuotteitanne? Entä siistijät? Onko tuotteenne heille tuttu ja mitä he siitä ajattelevat? 

Keskity varsinkin ongelmien etsimiseen, sillä niiden ratkaisuista saatat löytää parhaat tuoteideat. Selvitä myös, mihin eri asioihin tuotettanne käytetään. Voisiko uusi tuotteenne vastata paremmin näihin käyttötarkoituksiin. Ja jos joku ei käytä tai ei halua käyttää tuotettanne, selvitä myös syyt. Voisiko uusi tuotteenne ratkaista näitä asioita, saisitteko silloin uusia käyttäjiä eri kohderyhmistä? 

Mitä kovempi kritiikki, sitä parempi pohja ideoinnille
Ole avoin keskustellessasi eri henkilöiden kanssa. Ota kritiikkikin myönteisenä vastaan ja rohkaise ihmisiä puhumaan suunsa puhtaaksi. Voit vaikka myötäillä heidän ajatuksiaan, jolloin he saattavat kertoa sinulle enemmän, kuin aiemmin olisivat uskaltaneetkaan. Ja vaikka et saisikaan suoria parannusehdotuksia, käymällä läpi jokaisen henkilön vastauksia tarkemmin, saatat löytää niistä idean siemeniä. Yritä ratkaista ongelmia, joita ihmiset ovat kohdanneet. Äläkä turvaudu sähköpostiin vaan keskustele henkilöiden kanssa suoraan. Myös kehonkieli kertoo paljon ja pystyt heti kysymään tarkentavia kysymyksiä. 

maanantai 19. lokakuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #15

"The opposite of remarkable is very good." Seth Godin


"Erinomaisen vastakohta on oikein hyvä." Seth Godin

Kirjassaan Purple Cow

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Kuin vanhoina, hyvinä aikoina...


Vanhoina, hyvinä aikoina ei lihaa myyty muoveihin pakattuna tai marinaadeihin maustettuna vaan se ostettiin tuoreena suoraan lihakauppiaalta tai itse kasvatettiin ja laitettiin teuraaksi.
Vanhoina, hyvinä aikoina kasvatettiin vihannekset ja perunat omalla maalla ja syksyisin lapsillakin oli oikein perunannostoloma.
Vanhoina, hyvinä aikoina vaatteet tehtiin itse ja kierrätettiin lapselta toiselle ja lopulta käytettiin matonkuteiksi.
Vanhoina, hyvinä aikoina ei ruokaa heitetty roskikseen vaan tunkiolle, missä se lopulta maatui.
Vanhoina, hyvinä aikoina ei käytetty puhdasta juomavettä pöntön huuhteluun vaan asiat tehtiin kuivakäymälään, mistä myös ravinteet saatiin talteen.
Vanhoina, hyvinä aikoina tavaroista pidettiin huolta eikä niitä heitetty menemään saman tien vaan niitä kunnostettiin ja korjattiin tarpeen mukaan.
Vanhoina, hyvinä aikoina rahalla sai ja hevosella pääsi.

Vanhoina, hyvinä aikoina elettiin maailmassa, jossa vähän kaikesta oli puutetta. Suomi on kuitenkin muuttunut "hyvinvointivaltioksi", mikä tuntuu tarkoittavan sitä, että kaikkea on yltäkylläisesti - ja kaikkea myös käytetään yltäkylläisesti (ja olen ensimmäisenä myöntämässä, että syyllistyn tähän itsekin). Mutta mitä tuo tulevaisuus? Jos jo nyt  käytämme maapallon luonnonvaroja liikaa, joudummeko muuttamaan tapojamme takaisin siihen, mitä ne olivat vanhoina, hyvinä aikoina? Mitä teemme, jos pula-ajat ovatkin edessämme? Ja mitä voimme jo nyt tehdä?

Ongelma: Maapallon luonnonvarat eivät riitä ruokkimaan kaikkia ihmisiä, jo nyt miljoonat ihmiset elävät nälänhädässä
Tulevaisuus: Kasvissyönti on ekologisempaa, kuin lihansyönti ja säästää luononvaroja. Vaikka en itsekään ole kasvissyöjä, voi tulevaisuudessa olla käytännön pakko vähentää lihan kulutusta. Tai kenties joudumme kasvatamaan itse taas lihamme omassa pihapiirissä, jos sitä haluamme syödä.

Ongelma: Maa köyhtyy ja vesistö rehevöityy.
Tulevaisuus: Energia ei häviä, se kiertää. Ja tällä hetkellä se kiertää maasta suuhumme ja sieltä vesistöön. Periaattessa kuitenkin jokainen voisi jätteillään kasvattaa sen ruokamäärän, mitä syökin. Eiköhän olisi aika siirtyä takaisin kuivakäymälöihin ja ottaa talteen kaikki se energia ja ravintoaineet, joita itse vapautamme. Sitä paitsi nykyiset kuivakäymälät ovat jo aivan eri asia, kuin vanhojen, hyvien aikojen ulkohuussit.

Ongelma: Maapallon materiaalivarat eivät riitä.
Tulevaisuus: Jos nyt vielä voimmekin heittää tavaraa kaatopaikalle ja unohtaa ne sinne, tulevaisuudessa joudumme käyttämään kaiken mahdollisimman tarkkaan uudestaan. Voihan olla, että jossain vaiheessa tulevaisuutta kaikki tuotteiden valmistuksessa käytettävä materiaali on kierrätettyä. Yksittäiset ihmiset käyttävät jo melko hyvin kierrätettyä tavaraa, vielä pitäisi teollisuuden miettiä, miten materiaalin kierto ja tehokäyttö saadaan toteutettua. Käytännössä se saattaisi olla jopa paljon edullisempaa, kuin uuden raaka-aineen hankinta.

Ongelma: Ilmaston lämpeneminen mm. ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.
Tulevaisuus: Jos mietitään todella ekologista kulkuvälinettä, sen tulisi kulkea vähällä energialla, siitä ei saisi tulla kasvihuonepäästöjä, vaan sen päästöt pitäisi voida käyttää jatkossakin hyväksi, esim. energiana johonkin muuhun käyttöön. Lisäksi sen valmistuksessa ei saisi kulua juurikaan luonnonvaroja. Ja kun se on kulutettu loppuun, se pitäisi pystyä hyödyntämään kokonaan. Hmm. Mikähän olisi tälläinen kulkuväline? Olisiko hevonen. Valmistuksessa ei kulu ylimääräisiä luonnonvaroja, polttoaine on kasviperäinen, päästöt voidaan käyttää lannoitteena, ja lopulta se voidaan hyödyntää esim. vaatteisiin ja ruuaksi. Ei ehkä yhtä nopea ja mukava, kuin auto, mutta varmasti parempi vaihtoehto, kuin mopo.

Ehkä ennen vanhaan olikin paremmin. Joissain asioissa.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #14

"Genius is one percent inspiration, ninety-nine percent perspiration." Thomas Alva Edison


"Nerous on yksi prosentti inspiraatiota, yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia hikoilua." Thomas Alva Edison

perjantai 9. lokakuuta 2009

Osoitus luovuudesta vai väärä vastaus?

Poikani on esikouluikäinen ja kuten kouluissakin, esikoulussa tarkastellaan lasten taitoja. Kahdenkeskeisessä tapaamisessa esikouluopettajan kanssa käytiin läpi poikani tuloksia. Yksi tehtävistä oli rimmaavan sanan lisääminen lorun loppuun. Esimerkkinä, mikä sana tulee viimeiseksi loruun: "Hyi, pikku kissa, täällä haisee _____". (Kuulemma tässä vaiheessa lapsia usein hymyilyttää, mistä jo arvaa oikean sanan löytyneen). Oma poikani oli viimeiseksi sanaksi keksinyt ihan oman sanansa, nissa. Samoin parissa muussa tehtävässä tunnetun sanan tilalla oli itse keksitty vastaus, joka kuitenkin rimmaa.

Jäin pohtimaan lapseni luovaa tapaa keksiä uusia sanoja, jos oikeat sanat eivät löytyneet ja toisaalta tulevaa koulua ja vaatimusta löytää juuri yksi oikea tapa vastata kysymyksiin. Tukahduttaako se lapsen luovuuden jo heti alkuunsa? Jos lapsilta kysytään ja he innostuneesti viittaavat, montako kertaa he viitsivät kuulla opettajan suusta sanan Ei ennen kuin luovuttavat ja viittaavat vain ollessaan varmoja vastauksen oikeellisuudesta. Sillä siihenhän koulussa helposti kasvetaan. Vaikka luulisit tietäväsi vastauksen, et uskalla vastata, koska se VOI olla väärin ja siitä VOI jouttua naurunalaiseksi.

Mitä jos opettaja ei heti vain suoraan toteaisikaan vastausta vääräksi vaan pohtisi lasten kanssa, voisiko keksittykin olla mahdollinen. Säilyisikö lasten innostus oppituntiin osallistumiseen yhtä innokkaana, kuin mitä se on koulun alkaessa? Voitaisiinko luokassa välttää väärinvastaajaksi leimautumista ilman, että oikea vastaus jäisi epäselväksi? Olisiko vastaaminen hauskempaa, jos hassujakin vastauksia voitaisiin pitää hyvänä asiana?

Ja oliko poikani vastaukset todettu oikeiksi vai vääriksi? No, ainakin tässä koulutuksen vaiheessa ne vielä oli todettu hyväksytyiksi suorituksiksi. Vielä ei ole luovuutta lannistettu.

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Tuote sosiaalisessa mediassa


Tämän päivän ostaja ei vain kävele sisään kauppaan, katso vaihtoehtoja, kysy myyjältä vähän lisätietoa ja kävele ulos kaupasta kassan kautta tuote kourassa. Yhä useammin ostopäätös on tehty jo kotona, varsinkin, jos kyse on taloudellisesti merkittävästä ostoksesta. 

Internet ja erilaiset sosiaaliset mediat ovat mahdollistaneet huhujen ja puskaradion laajentumisen valtakunnalliseksi ja jopa maailmanlaajuiseksi. Jos ennen vain lähipiiri kuuli epäonnistuneesta ostoksesta, nyt siitä saatetaan lukea helposti toisella puolella maailmaa. Omia kokemuksia ostoksista ja eri tuotteista kerrotaan avoimesti ja hakukoneiden ansiosta ostoa harkitsevat voivat helposti selvittää yleisiä mielipiteitä harkitsemansa tuotteen soveltuvuudesta haluttuun tarkoitukseen.

Mitä tämä tarkoittaa sitten myyjäpuolelle? Onko netistä ja ostajista tullut uhka , kun he voivat niin helposti levittää huonoa sanomaa tuotteista? Esimerkit huonosta maineenhallinnasta netissä leviävät kulovalkean tavoin ja pahimmassa tapauksessa saavuttavat perinteisenkin median.

Millä yrityksen ja tuotteen mainetta voi varjella?

Selvitäkseen internet-raadin arvosteluilta puhtain paperein on tuotteen ensinnäkin oltava hyvä. Hyvä tarkoittaa eri asioita eri ostajille, mutta yleisesti ottaen tuotteen on toimittava, kuten on luvattu ja sen on oltava kohderyhmälle mieleinen. Ei ole siis väliä, pitää Pihtiputaan mummo pääkallokengistä, kunhan ne ovat teineille mieluisat. Ja tässä tapauksessa voi olla jopa kohderyhmän mielestä parempi, jos mummoa kauhistuttaa nykynuorison pukeutuminen.

Jos kuitenkin tuote saa netissä negatiivista huomiota, viimeinen asia, mitä tulisi tehdä, on haukkua arvostelijaa valehtelijaksi. Kun on kyse tuotteista, tulisi arvostelu ottaa rakentavana palautteena, josta on yritykselle vain hyötyä. Jos tuotteen käyttäjät ovat havainneet tuotteessa ongelmia, joita itse ette ole huomanneet tai pitäneet merkittävinä, on vain hyödyllistä saada tieto esiin, jotta voitte parantaa tuotetta entistä haluttavammaksi. Ja usein käy myös niin, että mikäli palautteen antaja saa palautteeseensa vastauksena kiitoksen ja kenties anteeksipyynnön/hyvitysmahdollisuuden, tulee palautteen antajasta yritykselle entistä merkkiuskollisempi asiakas tai vähintään hän korjaa palautettaan uuteen suuntaan.

Yhteisöllisyyden parempi puoli

Sosiaalisuus internetin sisällä luo yrityksille uhan lisäksi myös erityisen mahdollisuuden, jota aiemmin ei ole ollut. Jos tuote on hyvä ja kohderyhmässään erityisen haluttu, leviää tieto tuotteesta henkilöltä toiselle ja useammalle lähes itsestään. Parhaassa tapauksessa myyntiä saadaan siis aikaan nollabudjetilla. Tiedon leviämisen helpottamiseksi onkin sitten omia keinojansa, kuten osallistuminen sosiaalisen median palveluihin fani-ryhmillä (mikä ei kuitenkaan aina toimi ihan toivotulla tavalla) tai YouTube-videoiden tekeminen levitettäväksi. Yhteisöllisyydessä on puolensa, mutta ilman hyvää tuotetta on turha odottaa hyvää mainettakaan. Se ei kuitenkaan riitä.

Onko huono parempi kuin hyvä?


Hyvä tuote, johon ostajat ovat tyytyväisiä, ei herätä tarpeeksi intohimoa, jotta siitä keskusteltaisiin. Toimiva, tavallinen tuote on vain tuote, jota käytetään. Jos haluat tuotteesi keskustelujen kohteeksi, tulisi sen olla parempi kuin hyvä. Yllättävät tuotteet, ehdottoman erinomaiset tuotteet tai täysin uudenlaiset tuotteet ovat niitä, joista puhutaan. Erinomaisen tuotteen vastakohta onkin hyvä. Hyvä tuote on huomaamaton ja huomaamatonta on vaikea muistaa.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #13

"I have not failed. I've just found 10,000 ways that won't work." Thomas Alva Edison


"En epäonnistunut. Löysin 10 000 tapaa jotka eivät toimi." Thomas Alva Edison

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Pysytkö mukana, putoatko kelkasta vai ennätätkö edelle?

Jos katsot kymmenen vuotta taaksepäin, vuoteen 1999, muutamaan kuukauteen ennen millenniumia, miltä maailma silloin näytti? Kuinka paljon on muuttunut tässä ajassa? Kuinka paljon on muuttunut omassa työssäsi, työtavoissasi? Olisitko jo kymmenen vuotta sitten hakenut tietoa mistä tahansa ensimmäiseksi internetin hakukoneelta? Seurustelisitko kavereiden kanssa enemmän netissä, kuin oikeassa elämässä? Lukisitko yksityisten ihmisten kirjoittamia blogeja? Olisitko huolestunut autosi polttoaineenkulutuksesta? Miettisitkö, millaisen muovipussin otat kaupasta vai onko mukanasi oma kassi? Toki joillekin ihmisille nämäkin asiat saattoivat olla jo tuttuja, mutta ajattele, kuinka paljon ihmisten kanssakäyminen ja ajattelutavat ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet. Ja kuinka vaikea osan on pysyä vauhdissa mukana.

Mitä tulevaisuus tuo mukanaan?

Onko sitten hyvä vai huono asia, että vaikka maailma muuttuukin nyt nopeammin kuin todennäköisesti koskaa aiemmin, tulee muutos vain kiihtymään. Jokaisen yrityksenkin täytyy huomioida tulevaisuuden tuomat paineet muutoksiin, joista emme vielä edes tiedä. Ilmastonmuutosta taitaa olla turha enää ehkäistä, mutta sen hidastamiseksi teollisuusmaat ovat sopineet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Eivätkä nykyisten sopimusten tavoitteet ole vielä edes riittävällä tasolla, joten muutoksia tavoitteissakin tullee olemaan tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen lisäksi toinen huomioitava vihreä seikka on, ettei tästä maapallosta kerta kaikkiaan tällä kulutuksen määrällä riitä materiaalia kaikille. Suomalaistenkin kulutus on sitä luokkaa, että jos kaikki maapallolla kuluttaisivat yhtä paljon, tarvitsisimme yli neljän maapallon luonnonvarat käyttöömme. Käytännössä luonnonvarojen ylikulutus tarkoittaa väistämätöntä pakkoa kierrättää tulevaisuudessa yhä paremmin kaikki jätteemme uusiokäyttöön. Jo nyt suurin osa muovijätteestä kävisi uusiokäyttöön kaatopaikalle heittämisen tai energiaksi polttamisen sijaan. Kuitenkaan eri muoveille ei ole kunnollista keräysjärjestelmää, hyvin toimivaa pullonkeräysjärjestelmää lukuun ottamatta.

Vihreästä väristä sähköön siirryttäessä mieleen tulee erilaisten internet-pohjaisten palveluiden hurja kehitys. Kun miettii, kuinka paljon toiminnastamme on siirtynyt kymmenessä vuodessa verkkoon, voi vain ounastella, miten paljon käyttäytymisemme tulee jatkossa muuttumaan. Jo nyt internet kulkee helposti mukanamme kännykän tai miniläppärin ja mokkulan avulla. Miten tulevat netin mahdollisuudet mukaan myös niihin toimintoihimme, joihin niitä emme vielä osaa edes ajatella? Kävelyyn, syömiseen, ikkunanpesuun, imurointiin tai pukeutumiseen? Vai tilaammeko tavarat tulevaisuudessa netistä ja tulostamme omilla henkilökohtaisilla 3d-tulostimillamme ne käyttöömme? Miten erilaiset laitteet tulevat muuttumaan ja mitä uutta keksitään? Eikö olisi kiva valita näytöltä ravintolatasoinen annos ja hetken päästä tulostuskone olisi sen valmistanut juuri oikeaan kypsyyteen ja mehevyyteen...

Mitä sanoo kristallipallosi?

Tulevaisuutta voi olla hankala ennustaa, mutta ilman omia tulevaisuudenajatuksia yritykset eivät kehity. Onhan ennustaminen osa kehitystä. Tässä esimerkki:
Mietipä oma näkemyksesi ihanteellisesta tulevaisuudesta. Mitä uutta omalta osaamisalueeltasi alalle on tullut? Tai miten oma alasi on kehittynyt? Mikä olisi tulevaisuuden halutuin asia alallasi? Vastattuasi näihin kysymyksiin voitkin miettiä, miten saisit kehitettyä vastauksesi todellisiksi asioiksi. Ja hups, kohta on taas kehitetty jotain uutta.
Maailman ja kilpailutilanteiden muuttuessa jää yrityksille kolme yksinkertaista vaihtoehtoa. Joko he pysyvät tilanteessa mukana, putoavat kyydistä ja kenties vaihtavat alaa tai lopettavat tai he pyrkivät kehityksen edelle ja jopa muuttavat kehityksen suuntaa. Jokaisessa näistä vaihtoehdoista on tehty ennustuksia, oletuksia tulevaisuudesta, olivat ne sitten tarkkaan selvitettyjä tai vain yleisiä olettamuksia. Miksi toinen onnistuu, toinen ei?

Entä jos ennustus ei onnistu?

Helpointa on tietenkin sillä, jonka ennustukset ovat osuneet oikeaan, mutta ilman kykyä sopeutua uusiin ja yllättäviinkin tilanteisiin on vaikea selvitä muutoksista, joita väistämättä tulee. Jäykällä asenteella on helppo jäädä muiden jalkoihin. Ehkä kymmenen vuotta sitten saattoi vielä ajatella, että kännykkää tai tietokonetta en koskaan hanki, mutta miten tänä päivänä pärjäisi yritys ilman tietokonetta. Sen avulla kun tehdään kirjanpito, pidetään yhteyttä asiakkaisiin ja jopa markkinoidaan omaa yritystä. Ehkä jokin pieni, paikallisesti toimiva yritys voisi vielä selvitäkin puskaradion ja tilivihon avulla, mutta muuten tuntuu tekniikka menneen vanhojen konstien edelle.

Kuka sitten osoittautuu muutoksen voittajaksi? Tarvitaanko siihen kristallipalloa? Vaikka miettisit ennustaessasi kaikki mahdolliset tulevaisuudet läpi, saattaa muutos silti olla jotain aivan muuta. Pelastusrengas löytyy silloin yrityksenne sisältä, sen luovuudesta, jonka avulla a) kehitetään uutta ennustettuihin markkinatilanteisiin ja b) tarvittaessa vaihdetaan nopeastikin suuntaa ja kehitetään uusia ajatuksia yllättäviin tilanteisiin.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #12

"It's really hard to design products by focus groups. A lot of times, people don't know what they want until you show it to them." Steve Jobs


"On vaikeaa suunnitella tuotteita kohderyhmille. Useimmiten ihmiset eivät tiedä mitä haluavat ennen kuin näytät sen heille." Steve Jobs

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Mitä on design thinking?

Maailmalla keskustellaan paljon design thinkingistä eli vapaasti suomennettuna muotoiluajattelusta ja sen hyödyntämisestä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Muotoiluajattelun keskeisenä periaatteena on, että ajattelemalla kuten muotoilijat, katsomalla laatikon ulkopuolellekin (outside the box) yritykset voisivat löytää uusia tapoja toimia tai kehittää uudenlaisia tuotteita. Muotoiluajattelun voisi kiteyttää kysymykseen, kuinka ammattimainen muotoilija ratkaisisi kyseisen ongelman.


Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta ajattelusta on Nintendo Wii, liikkeellä ohjattava pelikone. Kun kilpailevat valmistajat pyrkivät tekemään pelikoneistaan aina vain realistisempia ja laadukkaampia, päätti Nintendo tehdä jotain aivan muuta. Yhtäkkiä Wiistä tulikin puhutuin pelikone ja sen halusivat jopa sellaiset kohderyhmät, jotka eivät välttämättä muuten olisi pelikonetta ostaneet ollenkaan.

Toinen elektroniikan puolelta tuttu yllättäjä on Applen iPhone. Apple ei pyrkinytkään kilpailemaan suurten kännykkävalmistajien kanssa parhaalla kamerallaan tai muulla teknisellä pikkuseikalla vaan kehitti kännykän, joka on hauska ja helppo käyttää ja yllätti muut valmistajat kosketusnäytöllään. Ja miten vastasivat muut valmistajat tämän yllättäjän iskuun? Pyrkivät tekemään parempia versioita kosketusnäytöllisistä puhelimista. Koskahan Apple yllättää taas uudella ajattelutavallaan?

Jos haluat kehittää luovaa ajattelukykyäsi ja ratkaista ongelmia muotoilijan tavoin, tässä lyhyt oppimäärä muotoiluajatteluun:
  1. Tunnista ongelma, joka tarvitsee ratkaisun
    Ensimmäinen vaihe muotoiluajattelussa on yllättävän tärkeä. Jos haluat kehittää uuden tuotteen, mieti, mihin tuotetta oikeasti käytetään (ruuvinväännintä ei käytetä ruuvaamiseen vaan jonkin kiinnittämiseksi). Mieti, ketä varten ratkaisuasi olet etsimässä (ei, tuote ei ole olemassa yritystäsi varten, vaan käyttäjää). Jos kehität toimintaprosessia, mieti, mitä prosessilla pohjimmillaan ratkaistaan. Ilman oikeita kysymyksiä et saa vastauksiakaan.
  2. Selvitä, kuinka ongelma on tähän asti ratkaistu
    Miten kilpailijasi ratkaisevat ongelman? Kuinka monta eri tapaa ongelman ratkaisuun on? Kuinka ne toimivat? Onko niitä mietitty käyttäjän kannalta. Analysoi eri ratkaisuja, mieti niiden hyviä ja huonoja puolia. Jos et tiedä, miten muut ovat ongelman ratkaisseet, et voi kehittää mitään parempaa.
  3. Kehitä ongelmaan ratkaisu, joka päihittää kaikki muut 1-0
    Nyt on aika päästää luovuus valloilleen. Etsi vastauksia miettimiisi kysymyksiin. Mieti, miten voisit parantaa kilpailevia ratkaisuja (mutta älä tyydy paranneltuun ratkaisuun). Mieti pääsi puhki eri ratkaisuvaihtoehtoja. Anna kaikenlaisille ideoille tilaa, hulluimmillekin. Etsi ratkaisuja, joita muut eivät ole edes ajatelleet. Jos jokin tuntuu mahdottomalta, mieti, miten saisit sen mahdolliseksi. Muista, että totuus on aina vain tämän hetken paras tieto. Uusi tieto voi muuttaa totuutta ja uudenlainen ajattelu voi tehdä mahdottomankin mahdolliseksi. Vasta sen jälkeen, kun luulet miettineesi jo kaikki mahdolliset ratkaisut läpi voit löytää uudenlaisen, luovan tavan ratkaista ongelmasi.
Kun kehität uutta ratkaisua löytämääsi ongelmaan, älä pyri tekemään vain parannusta vanhaan, vaikka hyväksikin todettuun, ratkaisuun. Pyri löytämään ratkaisu, jota muut eivät olisi edes osanneet ajatella.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #11

"The difference between a Designer and Developer, when it comes to design skills, is the difference between shooting a bullet and throwing it." Scott Hanselman


"Ero Muotoilijan ja Tuotekehittäjän välillä, mitä tulee muotoilutaitoihin, on kuin ero luodin ampumisen ja heittämisen välillä." Scott Hanselman

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Onko muotoilukilpailun voitto tae hyvästä tuotteesta?

Mieheni kännykkä veteli viimeisiään joten oli aika hankkia uusi puhelin. Ostoprosessi kulki suurin piirtein rataa ärsyyntyminen vanhaan - uuden ostamisen tarve - tiedonhankinta vaihtoehdoista netistä - mallin valinta hankitun tiedon ja hinnan perusteella - valitun mallin etsiminen lähikauppiailta. Valittu puhelinmalli näytti tyylikkäältä, oli ohuimpia hintaluokkaan kuuluvia malleja, sisälsi kaiken tarpeelliseksi koetun ja piilotti näppäimet siksi aikaa, kun niitä ei tarvittu. Mutta ainakin omaan mielipiteeseeni suurin vaikuttaja oli maininta, että tuote on palkittu arvostetussa muotoilukilpailussa. Vau, ajattelin. Sen täytyy olla hyvä, kun se on jopa muotoilukilpailussa palkittu. Tämä ostos ei ainakaan mene pieleen, siitä muotoilukilpailupalkinto toimi mielelleni takeena.


Kuten normaalisti, ensimmäiset päivät menivät tuotteeseen tutustumisessa. Mutta jostakin syystä tämä ei-Nokialainen vaikutti kovin hankalalta tutustuttavalta. Puuttumatta sen enempää sen ohjelmalliseen sisältöön, jo itse tuote on muotoilultaan omituinen. Tässä muutamia perustavanlaatuisia ongelmia, joita pienellä käytölläni olen kokenut:
  • Näppäimistö on hankala liu'uttaa esiin ja joudun kokeilemaan edelleen vähintään kolmea eri liu'utustapaa ennen kuin onnistun
  • Yritin kerran keskellä yötä katsoa kännykästä kellonaikaa. Ennen kuin huomasinkaan, olin soittanut appiukolleni. Näytön vieressä olleille näppäimille riitti, että pidin sormeani sekunnin väärässä kohdassa.
  • Näppäimistön ollessa liu'utettuna auki kännykän takaa tulee esiin kamera. Mutta kameran alla on tyhjää tilaa, jolloin etu- ja takakannen väliin jää puolen sentin paksuinen väli. Kuinkahan kauan kestää, että se kerää tarpeeksi töhnää ja möhnää sisäänsä eikä suostu enää liukumaan kiinni?
Saman tien aivojeni loukoissa heräsikin kysymys, miten muotoilukilpailuissa tuotteet arvotetaan. Eikö toiminnallisuudella ole väliä vai riittääkö voittoon pelkkä tyylikäs ulkomuoto? Ja samaa olen ihmetellyt kyllä aiemminkin. Muotoilu kun tuntuu välillä olevan alue, jonka kaikkia aikaansaannoksia pitäisi ylistää, vaikka monet laskisin ennemmin taiteen puolelle heikon tai jopa kokonaan puuttuvan käytettävyyden takia.

Eipä hätää, en ole ainoa tässä maailmassa, joka uskaltaa kritisoida muotoilun kritiikittömyyttä. Joku on jopa tehnyt asialle jotakin ja palkinnut tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuotteita huonosta muotoilusta. Oops Design Award on palkinnut tuotteita arvonimillä rumin (UGLIEST PRODUCT DESIGN 2009), hulluin (SILLIEST PRODUCT DESIGN 2009) ja turhin (MOST USELESS PRODUCT DESIGN CONCEPT 2009) tuotemuotoilu. Yhdenkään tuotteen olemassaoloa ei oikein voi puolustella. Hyvä puoli voittajille kuitenkin on se totuus, että jos tuote herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta tai vastaan, se herättää sitä myös toisinpäin. Eli vaikka minä en kyseisistä tuotteista pidäkään, saattaa joku muu ihastua niihin ensi silmäyksellä. Ties, vaikka menisivät hyvinkin kaupaksi, kunhan kohderyhmä on oikea.

PS. Mukana kilpailussa ei ole ollut ainostaan aloittelevien tai tuntemattomien muotoilijoiden tuotteita. Suurimpaan osaan ehdokkaista olen törmännyt ennenkin ja edellisiltä vuosilta listattujen mokien mukana on tuotteita myös sellaisilta nimiltä, kuin Philippe Starck ja Hella Jongerius.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #10

"Math is easy; design is hard." Jeffrey Veen


"Matematiikka on helppoa; muotoilu on vaikeaa." Jeffrey Veen

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

10 tapaa tappaa luovuus työpaikalla

  1. Hauku kaikki huonot ideat lyttyyn ja naura päälle räkäisesti.
  2. Epäile hyviäkin ideoita suureen ääneen.
  3. Älä hyväksy alaistesi ajatuksia, mutta esitä ne myöhemmin ominasi.
  4. Älä anna työntekijöiden jutella turhia keskenään työpäivän aikana. Vitsit varsinkin on kielletty.
  5. Pidä huolta, ettei kukaan varmasti ole yliaikaa kahvitauolla tai ruokatunnilla
  6. Anna lisää tehtäviä työntekijöille jos he näyttävät siltä, että heillä ei ole mitään tekemistä (sillä ajatteleminenhan ei ole oikeaa työtä).
  7. Kerro alaisillesi tarkka aika, koska he saavat olla luovia.
  8. Vaadi hyvistä ideoista kymmensivuinen raportti valmiiksi samana päivänä, jona annoit ongelman ratkaistavaksi. Kysele vielä päivän mittaan moneen kertaan, joko se on valmis.
  9. Aiheuta alaisillesi ylimääräistä stressiä kertomalla tehtävään liittyviä yksityiskohtia aina vähän myöhässä, jotta he joutuvat tekemään samat asiat uudestaan.
  10. Hauku maanrakoon sellainen työntekijä, joka on kehdannut esittää idean, jota muut ovat jostain kumman syystä pitäneet hyvänä, mutta joka ei onnistunutkaan. Niin ja kannattaa siinä samalla haukkua se koko muukin ryhmä, kun kerran pitivät ideaa hyvänä.
Lisää luettavaa aiheesta: Teresa M. Amabile: How to Kill Creativity

maanantai 7. syyskuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #9

"People ignore design that ignores people." Frank Chimero


"Ihmiset jättävät huomiotta muotoilun joka jättää huomiotta ihmiset." Frank Chimero

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Luovuus ja innovointi kukoistamaan

Erottuakseen ja menestyäkseen markkinoilla on yrityksen oltava innovatiivisempi ja luovempi kuin kilpailijansa. Kaikki uuden kehittäminen ja erilaisen keksiminen vaatii luovuutta ja voidakseen olla kilpailijoitaan erinomaisempi, on luovuuttakin löydyttävä erinomaisen paljon.


Kuka on luova?

Jokainen ihminen on omalla tavallaan luova. Luovuus on oppimisen ja kehittymisen perusedellytys. Luovuutta on, kun lapsi oivaltaa, että kiviä voi heitellä veteen ja ne plupsahtavat kivasti. Luovuutta on kehitellä parasta tapaa grillata absoluuttisen täydellinen pihvi. Luovuutta on käyttää vanhoja karkkipapereita ja tehdä niistä lompakoita. Luovuutta on monenlaista. Yrityksenne luovin tyyppi saattaakin olla juuri se outolintu, joka tekee kaiken aivan erilailla kuin muut.

Miten luovuutta voi lisätä?

Luovuuteen kannustava ympäristö saattaa tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minä kaipaan hiljaista ympäristöä ongelmia ratkaistessani. Joku kaipaa keskustelukumppaneita, joiden kanssa setviä ongelmaa. Toiset tarvitsevat taustamusiikkia voidakseen keskittyä. Tärkeintä lienee kuitenkin, etteivät työ tai työympäristö ole stressaavia. Lisäksi työpaikalla tulisi tuntea itsensä ja ajatuksensa tärkeiksi. Kun luovien ajatusten esittämisestä saa jonkinlaisen hyödyn itselleen, kannustaa se esittämään niitä lisää. Kannustettaessa luovuuteen kaikkia uusia ideoita pitäisi kuunnella, jaoteltiin ne sitten hyviksi tai ei niin hyviksi. Jos huonot ajatukset koetaan negatiivisina, ei kohta kukaan uskalla tuoda esiin niitä hyviäkään maineensa menettämisen pelossa. Luovuuden johtamisessa tulisi olla ensimmäisenä tavoitteena saada aikaan kaikenlaiset ideat hyväksyvä (usein käytännössä kovin nauravainen, ajatuksia ilmaan heittelevä) ilmapiiri ja vasta sen jälkeen voidaan miettiä ajatusten laadullisia ominaisuuksia.

Luovuus hukassa?

Jos yrityksen sisäinen luovuus tai sen vaatima aika ei muilta töiltä riitä uusien toimintamallien tai ongelmia ratkaisevien tuotteiden kehittämiseen, voi innovoinnin ulkoistaa. Tuotekehityksen luovuusastetta lisäät yksinkertaisesti ostamalla innovointipalvelut alan ammattilaiselta, muotoilijalta. Samalla kun säästätte oman aikanne siihen, mitä teette parhaiten, saatatte vähentää myös muutamia päänsäryn ja stressin aiheuttamia sairauspoissaoloja. Luova ajattelu kahdeksan tuntia päivässä muiden töiden ohella kun on todella raskasta.

maanantai 31. elokuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #8

"Everything is designed. Few things are designed well." Brian Reed


"Kaikki on muotoiltu. Harvat asiat on muotoilu hyvin." Brian Reed

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Mikä on tuotteesi merkitys ostajalle?

Jotta kukaan ylipäätään ostaisi tuotettasi, tulisi sillä olla jonkinlainen tarkoitus käyttäjälleen. Tarkoitus voi olla tunteita herättävä, kuten hyväksytyksi tulemisen tunne, kun teinityttö saa samanlaisen laukun kuin kavereillakin, tai se voi olla käytännöllisempi, vaikka helpotus kotitöihin, kun käsinpesun sijaan astiat voikin pestä koneella ja itselle jää enemmän arvokasta vapaa-aikaa. Tämä tuotteen sisältämä, käyttäjän määrittämä tarkoitus ratkaisee ostopäätöksen.

Mikä on edullista ja mikä kallista?

Jos sinulla olisi ylimääräinen sata euroa, kumman ostaisit: tehokkaan imurin vanhan, huutavan ja hermot vievän luuskan tilalle vai kauniin korun vaimosi kaulaan? Epäilemättä kallistuisit imurin puolella. Mutta jos tarkoituksesi on saada vaimo hymyilemään hääpäivänänne, kauan haaveiltu, parempi imuri ei välttämättä kohtaakaan tarkoitustaan, toisin kuin kaunis koru, joka todennäköisesti onnistuu tarkoituksessaan paremmin.

Jos molemmat, imuri ja koru, ovat saman hintaisia, miksi yksi tuntuu yhdessä tilanteessa kalliilta ja toisessa edulliselta? Vaikka molemmat tuotteet olisivat markkinahinnoiltaan samassa sarjassa eli keskihintoja hieman kalliimpia, määrittää tarkoitukseen sopivuus tuotteen kalleuden tai edullisuuden. Mitä tarkoituksenmukaisempi tuote on ostajalleen, mitä hyödyllisempi se on tähän tarpeeseen, sitä arvokkaampana ostaja sitä pitää. Sata euroa vaimon tuhahduksesta imurin nähdessään ei ole hintansa väärti, mutta jos sama sata euroa on käytetty vaimolle sopivaan koruun, alkaa hinta tuntua oikealta.

Koska ostaminen on kannattavaa?

Ostaja haluaa aina rahalleen vastinetta. Jos jokin tuntuu kalliilta, se tarkoittaa vain, että kyseinen tuote ei sovi haettuun tarkoitukseen hintansa arvosta. Ostaminen on kannattavaa ainoastaan silloin, kun rahalla saa enemmän, kuin mistä maksaa. Tällöin ostoksen tuoma hyöty on ostajan mielestä arvokkaampi kuin siitä maksettu hinta.
20 euroa tavallisesta lasimaljakosta voi tuntua kalliilta: saahan niitä kirpputorilta eurolla, parilla ja yhtä hyvin pitävät kukat esillä. Mutta 1 250 euroa aalto-kukasta voi olla juuri sopiva hinta, jos haluaa viestiä vierailleen olevansa varakas ja tyylitajuinen.
Hinnan edullisuus on siis kovin suhteellista. Tästä on tuotteiden valmistajille ja myyjille se hyöty, että tuntiessaan asiakkaansa ostoon vaikuttavat syyt he voivat muokata tuotteitaan tarkoituksenmukaisemmiksi. Ennen ostajien mielestä kalliilta tuntunut tuote onkin nyt kannattava ostos. Hyvin onnistuttaessa hintaa voidaan uskaliaasti jopa nostaa.

Miten saat selville ostajien tarkoitusperät?

Ostajien motiiveja voidaan selvittää monella tavalla; voit esimerkiksi järjestää kyselyjä tai soittaa suoraan muutamalle asiakkaallesi haastatellaksesi heitä. Omaperäisempi tapa saada suoraa tietoa asiakkaidesi arvostuksista on laittaa heidät kirjoittamaan mainoksenne tekstit. Kun seuraavan kerran menette alan messuille esittelemään tuotettanne, järjestäkää arvonta, johon osallistuvien tehtävänä on kirjoittaa teksti tulevaan tuote-esitteeseenne tai mainokseen. Saatte kerralla monta ehdotusta, jotka kilpaa kehuvat tuotettanne. Teksteistä voitte päätellä jo pitkälle, miten eri ihmiset tuotteenne kokevat ja mihin tarkoituksiin he ajattelevat tuotteenne sopivan. Kaiken lisäksi saatatte saada hyvinkin julkaisukelpoisia ehdotuksia mainosteksteiksi (suosittelen kuitenkin maksamaan julkaistavien ehdotusten tekijöille rahallisen korvauksen heidän tuotostensa käyttämisestä).

Jos kiinnostuit aiheesta, lisää voit lukea Steve Dillerin, Nathan Shedroffin ja Darrel Rhean kirjasta Making Meaning: How Successful Businesses Deliver Meaningful Customer Experiences

Ostajien tarkoitusten mukaista muotoilua taas saat design by Kujasta. Kysy lisätietoja p. 040 706 22 24 / Irina Kujanpää

maanantai 24. elokuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #7

"If I had asked people what they wanted, I would have ended up making a faster horse." Henry Ford


"Jos olisin kysynyt ihmisiltä mitä he haluavat olisin päätynyt tekemään nopeamman hevosen." Henry Ford

maanantai 17. elokuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #6

"Everything is design. Everything!" Paul Rand


"Kaikki on muotoilua. Kaikki!" Paul Rand

maanantai 10. elokuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #5

"In design sometimes one plus one equals three." Josef Albers

"Muotoilussa joskus yksi plus yksi on kolme." Josef Albers

maanantai 3. elokuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #4

"Good design is good business." Thomas J. Watson Jr.


"Hyvä muotoilu on hyvää bisnestä." Thomas J. Watson Jr.

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #3

"If you can, be first. If you can't be first, create a new category in which you can be first." Al Ries & Jack Trout


"Ole ensimmäinen, jos voit. Jos et voi olla ensimmäinen, luo uusi kategoria jossa voit olla ensimmäinen." Al Ries & Jack Trout

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #2

"Customers buy for their reasons, not yours." Orvel Ray Wilson

"Asiakkaat ostavat omista syistään, eivät sinun syistäsi." Orvel Ray Wilson

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #1

"Design is not just what it looks like and feels like. Design is how it works." Steve Jobs

"Muotoilua ei ole vain se, miltä jokin näyttää tai tuntuu. Muotoilua on, kuinka se toimii." Steve Jobs


keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Jokainen tarvitsee ideoita

Ideoinnissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä - se on jokapäiväistä toimintaa, jonka avulla ihminen selviää eteen tulevista haasteista. Olivat haasteet sitten pieniä (mitä tänään syötäisiin) tai suuria (millä poistetaan nälkä maailmasta), tarvitsemme mielikuvitusta ja luovuutta niiden ratkaisemiseksi. 


Toisinaan kuulee jonkun sanovan, ettei ole luova ihminen, mutta eihän se ole mahdollista. Kaikista meistä löytyy luovuutta, sillä muuten emme selviäisi elämästä. Luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä tarvitaan kaikista uusista tilanteista selviämiseen. Ja joskus todellista luovuutta voi löytyä yllättävistäkin paikoista. 
Työskentelin aikoinaan yhden kesän höyläämölinjan loppupäässä tarkistamassa höylätyn tavaran laatua. Jokainen kappale käännettiin käsin, jotta molemmat lappeet saatiin tarkistettua. Höylätyn tavaran koko vaihteli melkoisesti ja suurimpien kääntäminen vaati jo hiukan voimiakin. Sen sijaan, että olisi kiltisti hampaat irvessä käännellyt suurimpia kappaleita, oli linjan vakituinen työntekijä keksinyt oivan, työtä helpottavan idean: Kun jalkojen alle laittaa puupalikan, saa sen verran enemmän korkeutta, että jättihirsien kääntely on huomattavasti kevyempää. 
Seuraavan kerran, kun vastaan tulee asia, joka aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa, älä tyydy harmitteluun vaan käytä luovuuttasi ja mieti, voisiko ideoinnilla löytyä elämää taas hiukan helpottava ratkaisu. 

Lue lisää ideoinnista ja ongelmanratkaisusta: 

perjantai 8. toukokuuta 2009

Top design

Time-lehti listaa nettisivullaan nykydesignin vaikuttavimmat ihmiset ja ideat

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

39 enemmän tai vähemmän teolliseen muotoiluun liittyvää blogia

Teollinen muotoilu ei blogeissa ole aiheena yleisimpiä, mutta hyviä blogeja löytyy tähänkin aihealueeseen liittyen. Ehkä parhaana täysin teolliseen muotoiluun liittyvänä blogina pidän ulkomaisten listauksesta numerolla 11 löytyvää Design Sojourn-blogia. Suomalaisilta muotoilijoilta ja muotoilutoimistoilta lukisin mielelläni enemmän aiheesta, samalla saisimme aikaan paremmin keskustelua teollisen muotoilun ympärille. 


Suomalaisia teolliseen muotoiluun liittyviä blogeja: 

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Muotoilumottoni

1. Kaiken voi tehdä kauniimminkin

Tuotteet voi suunnitella yksinkertaisesti tai ne voi suunnitella kauniisti. Kasvimaan voi piilottaa pihan perälle, tai sen voi suunnitella puutarhan näyttävimmäksi paikaksi. Linnunpöntön voi nikkaroida nopeasti tai sen voi koristella mielikuvituksellisesti. Jopa ruuan voi asetella näyttävästi tai vain lätätä lautaselle.
Mitä tahansa teenkin, mietin aina, voisinko tehdä sen samalla myös kauniimmin.

2. Täydellistä tuotetta ei ole olemassa - aina on varaa parantaa
Ikiliikkujaa ei ole keksitty, kultaa ei voi valmistaa eikä täydellistä tuotetta ole olemassa. 
Pahoittelen, hyvät tuotekehittäjät ja valmistajat, mutta tuotteissanne on vielä parantamisen varaa! Siispä muotoilulle on aina sijaa. Vaikka muotoillenkaan ei täydellisyyttä tavoiteta, tulee siihen silti pyrkiä. Jossain vaiheessa on vain päätettävä, mikä taso riittää mahdollisimman hyvään lopputulokseen. 

3. Pienillä asioilla on suuri merkitys
Hammasharjat ovat kaikki suurinpiirtein samanlaisia. Kuitenkin jokaisella on mielipide, mikä niistä on paras. Erot ovat kovin pieniä, mutta silti niin ratkaisevia: onko harja pehmeä vai kova, leveä vai kapea, ovatko harjakset suorassa vai ristissä ja minkä pituisia ne ovat. Muuttamalla harjasten pituutta millillä, parilla, saadaan jo erilainen hammaspesuelämys. 
Tuotetta ei kannata suunnitella suurpiirteisesti. Tuotteen muotoilussa tärkeimmiksi seikoiksi saattavat osoittautua pienimmät yksityiskohdat. Pienet pyöristykset, liitokset, kulmat tai kaaret määrittelevät tuotteen joko hyvin muotoilluksi tai suurpiirteiseksi. Pienet yksityiskohdat saattavat olla merkittävin tekijä koko tuotteen menestykselle, niitä ei saa unohtaa. 

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Katteen kasvatuksella kannattavampaan toimintaan

Tuotteen kate on tuotteen hinnasta yritykselle jäävä osuus eli se, mistä yrityksen toimintaan tulee rahaa. Nimensä mukaisesti katetuotolla yritys kattaa toimintansa. Ilman katetta yritys voi kyllä myydä tuotteita, mutta ennemmin tai myöhemmin tällainen toiminta tuottaa jo tappiota. 

Tuotteen kate voidaan laskea seuraavan kaavan avulla: 

tuotteen hinta - muuttuvat kustannukset* = tuotteesta saatava kate

Haluttaessa parantaa yrityksen kannattavuutta tulosta saadaan paremmin nostamalla katetta, kuin lisäämällä myyntiä. Vaikka liikevaihto nousisi molemmissa tapauksissa saman verran, myynnin lisääntyessä myös muuttuvat kustannukset lisääntyvät, jolloin saatava hyöty jää pienemmäksi, kuin katetta nostettaessa. Jos tuotteen katetta halutaan nostaa, on vaihtoehtoja kaksi: joko nostetaan tuotteen hintaa tai lasketaan tuotteen kustannuksia. 

Ideoita katteen kasvattamiseen tuotteen kuluja vähentämällä:

  1. Materiaalilla on väliä. Mutta joskus saman tuotteen voisi toteuttaa edullisemmin eri materiaalista ilman, että tuote olennaisesti muuttuisi. 
    Jos puinen puutarhapöytä myydään maalattuna, on ostajalle aivan sama, onko käytetty puulaji hienompaa koivua vai edullisempaa mäntyä. Pöytä täyttää tehtävänsä silti aivan yhtä hyvin. 
  2. Välikäsi on kätevä. Mutta kaikkien välikäsienkin olisi saatava tuotteesta tarpeeksi euroja itselleen. 
    Montako välikättä on teidän ja ostajan välissä? Ovatko ne kaikki tarpeellisia vai pystyttekö suoristamaan tuotteen reittiä kuluttajalle?
  3. Oma tuote on aina oma. Mutta tekisikö joku sen edullisemmin?
    Jos sekä valmistat, että myyt tuotteita, kannattaa edes pyytää tarjouksia mahdollisilta alihankkijoilta ja selvittää, mikä olisi edullisin tuotantotapa. 
  4. Ympäri käydään yhteen tullaan. Mutta edestakaisin ei tuotteita kannata kärrätä. 
    Ensin materiaalit varastoihimme, sieltä valmistajan tehtaalle, sieltä takaisin varastoihimme, sieltä kokoonpanijalle, sieltä varastoihimme, sieltä myyntiin jne? Käy läpi tuotteen kulku ja mieti suorin reitti materiaalivaiheesta ostajalle. Onko logistiikkanne yhtä suora vai onko siellä ylimääräisiä etappeja?
  5. Yksilöllisyys on päivän sana. Mutta monistamalla säästät kuluja. 
    Pystytkö käyttämään eri tuotteissa samoja osia? Mitä vähemmän esim. muottikustannuksia tulee, sitä edullisemmalla tuotat tuotteita.

Ideoita katteen kasvattamiseen tuotteen arvoa nostamalla:

  1. Samanlaisuus luo turvallisuutta. Mutta erottuva tuote huomataan.
    Positiivisesti erilaisesta tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän, kuin massaan katoavasta perustuotteesta. Keinoja erottautumiseen löytyy, siinä on rajana vain tuottajan mielikuvitus. 
  2. Tarpeet täytyy tyydyttää. Mutta millä lisäisit haluttavuutta?
    Kun ihminen jotain tosissaan haluaa, ei hinnalla ole väliä.
  3. Toimivuus on perusoletus. Mutta erikoisen hyvä käytettävyys halutaan kokea.
    Keskity tuotteesi käyttötilanteisiin. Testaa, kysele tai mieti itse, miten saisit tuotteesi käytöstä kokemuksellisemman. 
  4. Viesti voi olla sanoja. Tai viesti voi olla itse tuotteesi. Päätä, millaista viestiä haluat tuotteesi kertovan ja sisällytä se tuotteeseen. 
    Mitä tuotteesi ostaja arvostaa, siitä viestivästä tuotteesta hän on valmis maksamaan.
  5. Ostos on aina riski. Mutta kunnon takuuta pitkäikäisyydestä ja huollettavuudesta arvostetaan. 
    Ostaisitko itse mieluummin edullisen tuotteen suurella riskillä vai kalliimman tuotteen takuulla? 

*Muuttuvat kustannukset tulevat tuotteen tuottamisesta, esim. valmistus- ja materiaalikuluina.