Tuote sosiaalisessa mediassa

Tämän päivän ostaja ei vain kävele sisään kauppaan, katso vaihtoehtoja, kysy myyjältä vähän lisätietoa ja kävele ulos kaupasta kassan kautta tuote kourassa. Yhä useammin ostopäätös on tehty jo kotona, varsinkin, jos kyse on taloudellisesti merkittävästä ostoksesta. 

Internet ja erilaiset sosiaaliset mediat ovat mahdollistaneet huhujen ja puskaradion laajentumisen valtakunnalliseksi ja jopa maailmanlaajuiseksi. Jos ennen vain lähipiiri kuuli epäonnistuneesta ostoksesta, nyt siitä saatetaan lukea helposti toisella puolella maailmaa. Omia kokemuksia ostoksista ja eri tuotteista kerrotaan avoimesti ja hakukoneiden ansiosta ostoa harkitsevat voivat helposti selvittää yleisiä mielipiteitä harkitsemansa tuotteen soveltuvuudesta haluttuun tarkoitukseen.

Mitä tämä tarkoittaa sitten myyjäpuolelle? Onko netistä ja ostajista tullut uhka , kun he voivat niin helposti levittää huonoa sanomaa tuotteista? Esimerkit huonosta maineenhallinnasta netissä leviävät kulovalkean tavoin ja pahimmassa tapauksessa saavuttavat perinteisenkin median.

Millä yrityksen ja tuotteen mainetta voi varjella?

Selvitäkseen internet-raadin arvosteluilta puhtain paperein on tuotteen ensinnäkin oltava hyvä. Hyvä tarkoittaa eri asioita eri ostajille, mutta yleisesti ottaen tuotteen on toimittava, kuten on luvattu ja sen on oltava kohderyhmälle mieleinen. Ei ole siis väliä, pitää Pihtiputaan mummo pääkallokengistä, kunhan ne ovat teineille mieluisat. Ja tässä tapauksessa voi olla jopa kohderyhmän mielestä parempi, jos mummoa kauhistuttaa nykynuorison pukeutuminen.

Jos kuitenkin tuote saa netissä negatiivista huomiota, viimeinen asia, mitä tulisi tehdä, on haukkua arvostelijaa valehtelijaksi. Kun on kyse tuotteista, tulisi arvostelu ottaa rakentavana palautteena, josta on yritykselle vain hyötyä. Jos tuotteen käyttäjät ovat havainneet tuotteessa ongelmia, joita itse ette ole huomanneet tai pitäneet merkittävinä, on vain hyödyllistä saada tieto esiin, jotta voitte parantaa tuotetta entistä haluttavammaksi. Ja usein käy myös niin, että mikäli palautteen antaja saa palautteeseensa vastauksena kiitoksen ja kenties anteeksipyynnön/hyvitysmahdollisuuden, tulee palautteen antajasta yritykselle entistä merkkiuskollisempi asiakas tai vähintään hän korjaa palautettaan uuteen suuntaan.

Yhteisöllisyyden parempi puoli

Sosiaalisuus internetin sisällä luo yrityksille uhan lisäksi myös erityisen mahdollisuuden, jota aiemmin ei ole ollut. Jos tuote on hyvä ja kohderyhmässään erityisen haluttu, leviää tieto tuotteesta henkilöltä toiselle ja useammalle lähes itsestään. Parhaassa tapauksessa myyntiä saadaan siis aikaan nollabudjetilla. Tiedon leviämisen helpottamiseksi onkin sitten omia keinojansa, kuten osallistuminen sosiaalisen median palveluihin fani-ryhmillä (mikä ei kuitenkaan aina toimi ihan toivotulla tavalla) tai YouTube-videoiden tekeminen levitettäväksi. Yhteisöllisyydessä on puolensa, mutta ilman hyvää tuotetta on turha odottaa hyvää mainettakaan. Se ei kuitenkaan riitä.

Onko huono parempi kuin hyvä?


Hyvä tuote, johon ostajat ovat tyytyväisiä, ei herätä tarpeeksi intohimoa, jotta siitä keskusteltaisiin. Toimiva, tavallinen tuote on vain tuote, jota käytetään. Jos haluat tuotteesi keskustelujen kohteeksi, tulisi sen olla parempi kuin hyvä. Yllättävät tuotteet, ehdottoman erinomaiset tuotteet tai täysin uudenlaiset tuotteet ovat niitä, joista puhutaan. Erinomaisen tuotteen vastakohta onkin hyvä. Hyvä tuote on huomaamaton ja huomaamatonta on vaikea muistaa.

Mikä on tuotteesi merkitys ostajalle?

Jotta kukaan ylipäätään ostaisi tuotettasi, tulisi sillä olla jonkinlainen tarkoitus käyttäjälleen. Tarkoitus voi olla tunteita herättävä, kuten hyväksytyksi tulemisen tunne, kun teinityttö saa samanlaisen laukun kuin kavereillakin, tai se voi olla käytännöllisempi, vaikka helpotus kotitöihin, kun käsinpesun sijaan astiat voikin pestä koneella ja itselle jää enemmän arvokasta vapaa-aikaa. Tämä tuotteen sisältämä, käyttäjän määrittämä tarkoitus ratkaisee ostopäätöksen.

Mikä on edullista ja mikä kallista?

Jos sinulla olisi ylimääräinen sata euroa, kumman ostaisit: tehokkaan imurin vanhan, huutavan ja hermot vievän luuskan tilalle vai kauniin korun vaimosi kaulaan? Epäilemättä kallistuisit imurin puolella. Mutta jos tarkoituksesi on saada vaimo hymyilemään hääpäivänänne, kauan haaveiltu, parempi imuri ei välttämättä kohtaakaan tarkoitustaan, toisin kuin kaunis koru, joka todennäköisesti onnistuu tarkoituksessaan paremmin.

Jos molemmat, imuri ja koru, ovat saman hintaisia, miksi yksi tuntuu yhdessä tilanteessa kalliilta ja toisessa edulliselta? Vaikka molemmat tuotteet olisivat markkinahinnoiltaan samassa sarjassa eli keskihintoja hieman kalliimpia, määrittää tarkoitukseen sopivuus tuotteen kalleuden tai edullisuuden. Mitä tarkoituksenmukaisempi tuote on ostajalleen, mitä hyödyllisempi se on tähän tarpeeseen, sitä arvokkaampana ostaja sitä pitää. Sata euroa vaimon tuhahduksesta imurin nähdessään ei ole hintansa väärti, mutta jos sama sata euroa on käytetty vaimolle sopivaan koruun, alkaa hinta tuntua oikealta.

Koska ostaminen on kannattavaa?

Ostaja haluaa aina rahalleen vastinetta. Jos jokin tuntuu kalliilta, se tarkoittaa vain, että kyseinen tuote ei sovi haettuun tarkoitukseen hintansa arvosta. Ostaminen on kannattavaa ainoastaan silloin, kun rahalla saa enemmän, kuin mistä maksaa. Tällöin ostoksen tuoma hyöty on ostajan mielestä arvokkaampi kuin siitä maksettu hinta.

20 euroa tavallisesta lasimaljakosta voi tuntua kalliilta: saahan niitä kirpputorilta eurolla, parilla ja yhtä hyvin pitävät kukat esillä. Mutta 1 250 euroa aalto-kukasta voi olla juuri sopiva hinta, jos haluaa viestiä vierailleen olevansa varakas ja tyylitajuinen.

Hinnan edullisuus on siis kovin suhteellista. Tästä on tuotteiden valmistajille ja myyjille se hyöty, että tuntiessaan asiakkaansa ostoon vaikuttavat syyt he voivat muokata tuotteitaan tarkoituksenmukaisemmiksi. Ennen ostajien mielestä kalliilta tuntunut tuote onkin nyt kannattava ostos. Hyvin onnistuttaessa hintaa voidaan uskaliaasti jopa nostaa.

Miten saat selville ostajien tarkoitusperät?

Ostajien motiiveja voidaan selvittää monella tavalla; voit esimerkiksi järjestää kyselyjä tai soittaa suoraan muutamalle asiakkaallesi haastatellaksesi heitä. Omaperäisempi tapa saada suoraa tietoa asiakkaidesi arvostuksista on laittaa heidät kirjoittamaan mainoksenne tekstit. Kun seuraavan kerran menette alan messuille esittelemään tuotettanne, järjestäkää arvonta, johon osallistuvien tehtävänä on kirjoittaa teksti tulevaan tuote-esitteeseenne tai mainokseen. Saatte kerralla monta ehdotusta, jotka kilpaa kehuvat tuotettanne. Teksteistä voitte päätellä jo pitkälle, miten eri ihmiset tuotteenne kokevat ja mihin tarkoituksiin he ajattelevat tuotteenne sopivan. Kaiken lisäksi saatatte saada hyvinkin julkaisukelpoisia ehdotuksia mainosteksteiksi (suosittelen kuitenkin maksamaan julkaistavien ehdotusten tekijöille rahallisen korvauksen heidän tuotostensa käyttämisestä).

Jos kiinnostuit aiheesta, lisää voit lukea Steve Dillerin, Nathan Shedroffin ja Darrel Rhean kirjasta Making Meaning: How Successful Businesses Deliver Meaningful Customer Experiences

Ostajien tarkoitusten mukaista muotoilua taas saat design by Kujasta. Kysy lisätietoja p. 040 706 22 24 / Irina Kujanpää

Älä ärsytä asiakasta turhaan, opasta perille asti

Luin Steve Krugin verkkosuunnitteluun liittyvän käytettävyyskirjan Älä pakota minua ajattelemaan. Krugin pääperiaate käytettävyydessä on kirjan nimen mukaisesti: älä pakota käyttäjää ajattelemaan. Sama ohje saisi olla pääperiaatteena kaikessa suunnittelussa ja muotoilussa. Kirja toikin mieleeni erään asian, joka todella ärsyttää, jos sitä ei ole hoidettu kunnolla. Toimipaikkaopasteet.

Mietitäänpä seuraavaa tilannetta: Olet menossa tärkeään tapaamiseen toiselle paikkakunnalle yritykseen, jossa et ole ennen käynyt. Kartan tai navigaattorin avulla olet paikantanut osoitteen, mutta perille päästessä huomaat edessäsi useita rakennuksia. Nyt pitäisi vain löytää oikea rakennus. Ilman kunnollisia toimipaikkaopasteita olet hukassa. Vaihtoehtojasi on lähteä kiertämään rakennuksia yksi kerrallaan läpi tai etsiä joku, joka osaisi opastaa. Soittaminen yhteyshenkilöllekin ratkaisisi pulmasi. Olemme vain kovin hanakoita kysymään apua ja mieluiten selviäisimme itse näinkin pienistä asioista.

Mutta tilanne jatkuu. Olet jollakin tapaa löytänyt oikean rakennuksen ja nyt tarvitsisi päästä sisään ja löytää oikea henkilö. Sisäänkäyntejä on talon eri reunoilla kaksi samanlaista. Arpomalla valitset toisen, josta päädytkin halliin toimiston sijaan. No, peruuttamalla pääset takaisin ja toiselle ovelle. Pahimmassa tapauksessa edessäsi on sisätiloissa käytävä ja ovia eikä yhtään kylttiä. No, kysymällähän siitä selviää, mutta olisi se taas niin kiva tuntea, että pärjää itsenäisesti ja löytää perille. Kaiken lisäksi oletuksenasi on ollut, että löydät saman tien oikeaan paikkaan etkä osannut varautua kulkemaan kymmentä minuuttia ympäri pihoja. Myöhästyt.

Kyltit kuntoon

Jos omatunto painaa kun yrityksenne opasteet eivät ole kunnossa ja joku ainakin joskus tulee luonanne käymään, mieti, olisiko jokin seuraavista tarpeen.

• Yrityksen nimi ISOLLA sisääntuloalueen lähellä näkyvällä paikalla
• Toimii samalla mainoksena ohikulkijoille
• Jostain syystä puuttuu tai on turhan huomaamaton yllättävän monessa paikassa
  
• Jos yrityksen alueella on useita rakennuksia, selkeä kartta opastamaan perille
  
• Kartan sijaan opaste infoon ja sieltä opastus oikeaan paikkaankin kelpaa
  
• Jos rakennuksessa on useampi sisäänkäynti, tulee pääsisäänkäynnin erottua selkeästi
• Istutukset, katos, kiveys, tervetuloa-kyltti
  
• Kylttejä, kylttejä, kylttejä!
• Jokaisen erillisen rakennuksen seinään (tuotanto, myynti, toimisto, info, jne.)
• Jokaisen ulko-oven luo, jotta tietää, mihin niistä kulkiessaan joutuu
• Sisätilojen oviin selkeät nimikyltit, myös jokaisen henkilön huoneen kohdalla
• Pidä ajan tasalla

Varsin tärkeää toimipaikkaopasteista huolehtiminen on, jos kävijöiden joukossa on asiakkaitanne. Miksi ärsyttää yrityksen tärkeimpiä henkilöitä, kun pienellä panostuksella heidät voisi opastaa helposti perille. Tyylikkäintä olisi tietenkin käyttää yhteneviä kylttejä, jotka graafinen suunnittelija on suunnitellut yritysilmettä tukemaan, mutta perillepääsemistä auttaa jo A4-tuloste pääovessa toivottamassa tervetulleeksi.

Kun asiakas tulee ensimmäistä kertaa käymään tiloissanne, mutta kyltit ja opasteet puuttuvat, on vielä yksi keino saada asiakas tuntemaan itsensä tärkeäksi. Vastaanota hänet sisääntulopaikalla ja opasta itse perille.

Muita aihepiiriin liittyviä kirjoituksiani:

• Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle
  
  
• Onko käyttäjälähtöinen suunnittelu edellytys tuotteen menestymiselle?

Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle

Aloittaessani teollisen muotoilun yrittäjänä pohdiskelin muotoilupalveluiden myymistä. Palvelun myynti kun on kuin myisi ilmaa. Ostaja ei voi nähdä tai kokea etukäteen, mitä ostaa. Toki aiemmat referenssit auttavat ostajaa näkemään, mitä myyvä yritys on aiemmin tehnyt, mutta aloittavalla yrityksellä niitä referenssejä on kovin vähän. Ja teollisen muotoilun yrityksellä niitä myös tulee ensi alkuun kovin hitaasti. Lähes poikkeuksetta muotoiluprojektit pidetään salassa, kunnes tuote julkistetaan - ja tähän voi mennä helposti parikin vuotta.

Miten siis voisin tehdä muotoilupalveluistani konkreettisempia? Halusin, että asiakkaani ymmärtää selkeästi, mitä on ostamassa. Asiakkaani tulisi ymmärtää koko muotoiluprojektin sisältö ja vaiheet, vaikka ostaisi muotoilua ensimmäistä kertaa. Päädyin siis tuotteistamaan palvelujani selkeämmin myytäviksi ja ostettaviksi (tuotekehitystä sekin).

Aiemmat projektit tiedonlähteenä

Teollinen muotoilu ja palveluiden tuotteistaminen eivät onneksi kauheasti eroa toisistaan, toisessa muotoillaan konkreettisia tuotteita ja toisessa muotoillaan palveluista konkreettisia. Niinpä uskalsin itsekseni lähteä viemään tuotteistamista eteenpäin. Lukemalla alan kirjoja ja tutkiskelemalla muotoiluprojektia sekä muotoilun tutkimuksen näkökulmasta että omista aiemmista projekteistani pääsin alkuun. Nyt oli vain mietittävä, millaisia kokonaisuuksia palveluistani teen.

Voisin tuottaa kokonaisuuksia, jotka sisältävät esimerkiksi yhden tuotteen suunnittelun alusta loppuun tai vanhan tuotteen uudistamisen. Mutta kuinka näistä kokonaisuuksista saisi sitten tarpeeksi muuntelukykyisiä, jotta voisin palvella jokaista asiakasta juuri heidän tarvitsemallaan kokonaisuudella?

Muotoiluprosessi moduleiksi

Muotoilun prosessia tutkiessani totesin, että jokaisessa tekemässäni projektissa toisiaan seuraavat samat osiot. Ensin selvitetään projektin taustoja ja tuotteeseen kohdistuvia toiveita, vaatimuksia ja rajoitteita. Alkuselvitysten ja tiedonhankinnan jälkeen luonnostellaan tuoteideoita. Kun luonnoksista on valittu tuotekehitykseen tarkempi suunta tuotteen muotoilulle, konseptoidaan siitä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lopullinen muodon löydyttyä, tehdään tuotteesta dokumentit valmistusta varten. Tässä on yksinkertaistettuna muotoiluprojektin perussisältö. Eri osia voidaan projektien mukaisesti toistaa tai jättää pois. Näiden lisäksi tarvittiin kuitenkin vielä muita osia, joilla voidaan täydentää tätä perusmuotoilupakettia. Näin päädyin palvelumodulikokonaisuuteen, joka tällä hetkellä sisältää seuraavat osiot:

• dbK Linjaus eli muotoiluprojektin aloitus, jossa selvitetään tuotteen muotoiluun vaikuttavat taustat
• dbK Luonnokset eli tuotteen luonnostelu ideasta konkreettiseksi
• dbK Konseptit eli tuoteidean jatkojalostus vaatimuksia vastaavaksi
• dbK Mittakuvat eli tuotteen viimeistely ja mittapiirrokset valmistukseen
  
• dbK 3d-mallinnos eli tuotteen viimeistely ja 3d-tiedosto valmistukseen
  
• dbK Hahmomalli eli käsin tehty malli tuotteesta
  
• dbK Pikamalli eli tarkka 3d-tuloste tuotteesta (tuotetaan alihankintana)
  
• dbK Esityskuva eli tietokoneella tehty kuva tuotteesta esim. markkinointiin
  
• dbK Tuotekritiikki eli olemassaolevan tuotteen arviointi muotoilun kannalta
  
• dbK Teemahaastattelut eli esim. käyttäjien toiveiden selvittäminen haastattelemalla teemoittain
• dbK Tilannetarinat eli tuotteen käyttötilanteita kuvaavia tarinoita
  

Selkeistä, myytävistä tuotteista voin helposti koota asiakkaalle juuri tarpeidensa mukaisen kokonaisuuden. Selkeää halusin myös hinnoittelusta. Jos itse ostan jotain, haluan tuottelle tai palvelulle valmiin hinnan. Kun kerron asiakkaalle palveluistani, haluan kertoa myös heti, mitä palvelu tulee maksamaan.

Hinnan lisäksi projektin kesto asiakkaan tietoon

Koska palveluni nyt oli jaettu selkeiksi moduleiksi, päätin hinnoitta ne kiinteästi tuntihinnoittelun sijaan. Laskin, paljonko kuhunkin osioon keskimäärin menee aikaa ja sen perusteella hinnoittelin tuotteet. Kun tiedossani kerran oli kunkin osion tekemiseen menevä aika, pystyin asettamaan tuotteille myös kiinteän keston. Projektin jokaisen osion päätteeksi sovimme asiakkaan kanssa tapaamisen. Kun osioden kesto on tiedossa, voidaan kaikki tapaamiset sopia jopa ennen projektin aloitusta. Näin asiakkaalla on tiedossa kiinteän hinnan lisäksi myös projektin kokonaiskesto. Käytännössä seuraava tapaaminen sovitaan kuitenkin yleensä edeltävässä tapaamisessa. (Eräs asiakkaani sanoikin, että tämähän on kuin parturilla käynti, seuraava tapaaminen taas neljän viikon päästä.)

Ilman tuotteistamista en voisi palvella asiakkaitani yhtä helposti kuin nyt. Kun asiakkaan kanssa mietitään projektia, voin antaa heille valmiin hinnaston, josta he näkevät, paljonko projekti eri kokonaisuuksilla tulisi maksamaan ja kauanko se kestää. Yksinkertaista, eikö totta! (Mikäli tarvitset muotoilua ja haluat tutustua hinnastooni, voit tilata sen osoitteesta info @ designbykuja . fi)

Pitäisikö palvelut tuotteistaa?

1. Pystytkö kertomaan asiakkaalle, mitä palvelusi tulee kokonaisuudessaan maksamaan?
   
2. Pystytkö kertomaan hinnan heti, vaikka palvelukokonaisuuteen tehtäisiin muutoksia?
   
3. Pystytkö kertomaan asiakkaallesi, koska palvelu on valmis?
4. Ymmärtääkö asiakkaasi, miten palvelu etenee ja mitä se pitää sisällään?
5. Voidaanko palveluasi helposti muunnella asiakkaan tarpeiden mukaan?
6. Pystytkö tekemään palveluistasi selkeän hinnaston?
7. Onko palveluillasi selkeät nimet?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kieltävästi, mieti, voisiko tuotteistaminen olla ratkaisu asiakkaiden entistä parempaan palveluun.

Tie muotoilun käyttäjäksi

Postilaatikosta löytyi taannoin kirje, joka sisälsi tuorehkon Lahden alueen mekatroniikkaklusterin tuottaman Tie Muotoilun käyttäjäksi -esitteen. Tyylikäs esite sisältää selkeästi kerrottuja asioita muotoilun käyttämisestä.

Tyytyväisenä muotoilupalveluista kertovan esitteen sisältöön haluaisin listata siitä muutamia pääkohtia, jotka mielestäni hyvin kuvaavat, mikä on teollisen muotoilun merkitys tuotekehityksessä.

"Teollisella muotoilulla voidaan parantaa teollisssa prosessissa syntyvien tuotteiden laatua ja valmistettavuutta ja tuotteista käyttäjille syntyviä käyttökokemuksia ja mielikuvia."

"Onnistuneesti muotoiltu tuote tai palvelu on helposti käytettävä ja yrityksen ja sen asiakkaiden näköinen. Muotoilulla konkretisoidaan tavoitteita, jotka yritys on liiketoiminnalleen määritellyt."

"Useimpien tuotteiden ratkaisevaksi kilpailutekijäksi ei enää riitä pelkkä edistyksellinen tuotteen teknologia tai edullinen hinta. Hyvä käytettävyys paitsi välittää mielikuvan tuotteen merkityksestä ja arvosta, myös parantaa mielikuvaa yrityksen muista tuotteista."

Esite listaa myös viisi askelta muotoilun hyödyntäjäksi. Tässä niistä tiivistelmä:

1. Ensimmäinen kosketus muotoilua kokeilemalla.
2. Muotoilun käytön yleistyessä kannattaa sopia yhteistyömalli muotoilupalveluntarjoajan kanssa. Yrityksessä nimetään joku vastuulliseksi muotoilusta.
   
3. Laaditaan muotoilustrategia osaksi yrityksen strategiaa. Voidaan palkata sisäinen muotoilija.
   
4. Muotoilujohtaja vastaa muotoilustrategian ja yrityksen strategian yhtenäisyydestä.
5. Muotoilu ohjaa yrityksen tuotekehittämistä.
   

Tie Muotoilun käyttäjäksi -esite löytyy myös netistä

Onko käyttäjälähtöinen suunnittelu edellytys tuotteen menestymiselle?

Kukapa meistä ei olisi törmännyt tuotteeseen, joka saa meidät tuntemaan itsemme tyhmäksi, kun emme osaa käyttää sitä. Yksi, minkä kanssa viimeaikoina olen taistellut, on välipala-automaatti. Pyörivää laitetta ei pitänytkään pysäyttää nuolen kohdalle vaan ennen nuolta. Lopputuloksena sain maksamani kinkkuvoileivän sijaan metvurstileivän, enkä voi sietää metvurstia. No, näitähän sattu, mutta tiedoksenne käyttäjät: Te ette ole tyhmiä! Tuotteet, jotka saavat teidät tuntemaan itsenne tyhmiksi on vain suunniteltu huonosti.

Totuushan on, että jos ei tuote toimi odotetulla tavalla, siitä ei pidetä ja sen käyttöä vältetään. Mikäli tuotteen käyttöä ei ymmärrä ilman erillisiä ohjeita, sitä saatetaan käyttää väärin tai ei ollenkaan. Vaikka pakkauksessa kuinka käskettäisiin lukemaan ensin käyttöohjeet, on turha odottaa, että jokainen etsisi paketista käyttöohjevihon ja lähtisi sitä selailemaan. Innostus uudesta tuotteesta on suuri ja sitä halutaan heti kokeilla.

Helposti käytettävä tuote

Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä monimutkaisempi laite on kyseessä, sitä helpommin sen käyttötavan tulisi olla ymmärrettävissä. Mietitäänpä akkuporakonetta. Taulut pitäisi saada seinille, joten käyn ostamassa uuden akkuporakoneen rautakaupasta. Avaan paketin, huomaan ohjekirjan ja sen alla olevan koneen. Otanko ensimmäisenä tarkasteluun ohjekirjan vai akkuporakoneen? Innostus uudesta koneesta on kova, joten tietenkin tartun heti itse koneeseen.

Ottaessani porakoneen laatikosta, tiedän heti, miten siitä tulisi pitää kiinni, eikö totta? Tämä intuitiivisuus on saatu aikaan rungon ja varren muotoilulla. Tiedän myös ilman ohjekirjaa, mihin kohtaan akku tulee liittää ja saan sen yhdellä painalluksella paikalleen. Kun pidän konetta kädessäni, voin saman käden etusormella painaa napista, joka saa poranterän pyörimään. Ja pyörimissuunnan vaihtaminen onnistuu peukalon ulottuville asetetulla napilla irrottamatta otetta itse laitteesta. Osasin siis käyttää laitetta ilman ohjekirjan avaamista ja totesin pystyväni tekemään tauluja varten siistejä reikiä seinään yhdellä kädellä. Kymmenessä minuutissa taulut ovat seinillä. Tälläinen laite saa käyttäjänsä tuntemaan itsestään ylpeyttä omasta osaamisestaan.

Mutta entä jos kaikki olisikin toisin?

Jos muotoilussa ei olisikaan mietitty käyttäjää ja käyttötilannetta, miten toimisi akkuporakone silloin? Kuvitellaan taas, että avaan laatikon, joka sisältää upouuden, kiiltäväpintaisen porakoneen. Siitä löytyy terä paikaltaan ja jonkin näköinen akkukin pakkauksessa on. Löydän kyllä koneesta kohdan, mihin akku pitäisi laittaa, mutta en oikein tiedä, miten päin se pitäisi laittaa tai miten sen saisi pysymään paikallaan.

Löydän laatikosta eri näköisiä liittimiä, jotka voisivat auttaa akun kiinnittämisessä, mutta kuitenkaan ne eivät tunnu sopivan siten kuin ajattelin. Nyt minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko etsin käyttöohjeesta oikean ohjeen tai asennan akun sen mukaan, mikä itsestäsi hyvältä tuntuu.

Kun akku on suurin piirtein paikallaan, haluaisin kokeilla, onko siinä virtaa ja toimiiko porakone, mutta laitteen sisältämät kolme samanlaista nappia eivät kerro, mitä niistä pitäisi painaa. Uteliaana ihmisenä painan niistä kaikkia vuoron perään. Mutta koska mistään niistä ei mitään kuitenkaan tapahdu, ajattelen, toimiiko kone ollenkaan. Jos nyt tässä vaiheessa olen viisas, vilkaisen ohjekirjasta ennen kuin menen palauttamaan konetta rautakauppaan. Nyt huomaan, että ennen akun kiinnittämistä siitä olisi pitänyt ruuvimeisselillä poistaa yksi osa ja ladata akkua yön yli, ennen kuin se on toimintavalmis.

Jos vielä seuraavana aamuna nämä tehtyäni minulla riittää puhtia jatkaa koneen kanssa askartelua, pääsen lopulta virittämään akun takaisin koneeseen ja testaamaan sitä uudelleen. Edelleenkään ei napeista mitään tapahdu. Jos en vielä tässä vaiheessa heitä koko konetta seinään, luen todennäköisesti käyttöohjevihkoa lisää huomatakseni, että jotta poranterä pyörisi eteenpäin, joudun painamaan yhtä aikaa kahta ylimmäistä nappia ja jotta poranterä pyörisi taaksepäin, joudun painamaan yhtä aikaa kahta alimmaista nappia. Yksinkertaista?

Lopultakin voin todeta, että kone toimii ja terä pyörii. Huomaan kuitenkin, että napit on asennettu niin lähelle terää, että painamalla niitä käteni ei ylety oletettuun kahvaan asti. Niinpä lopulta rei'ittäessäni seinää, pidän siitä yhdellä kädellä kiinni ja toisella painan sivusuunnasta jäykkiä nappeja kahta kerrallaan pohjaan. Lopputulos: Nappien painamisen takia poraa on vaikea pitää suorassa enkä saa reikiä osumaan kohdalleen. Totean, etten taida olla mikään tekniikan ihmelapsi ja seuraavalla kerralla soitan ammattimiehen poraamaan reikiä seinään.

Pelkkä tekniikka ja hinta eivät riitä

Käyttäjälähtöinen suunnittelu tuotekehityksessä saattaakin olla elintärkeää tuotteen menestymisen kannalta. Pelkkä tekninen hienous ja mahdollisimman edullinen valmistettavuus eivät riitä ihastuttamaan tuotteen käyttäjiä. Teollinen muotoilu on yksi tapa tuoda tuotteisiin lisäarvoa, mikä saattaa olla avain tuotteen menestymiseen.

Puhdistavaa mainontaa

Ketäpä eivät tageilla tuhritut betoniseinät ärsyttäisi. Vaan entä jos mainostajat käyttävät samaa tapaa tuotteidensa mainostamiseen? Tuleeko toiminnasta hyväksyttävämpää, jos sitä tekee suuri yritys? Vai saako mainostaja siitä vain huonon leiman itselleen?

Katumainostamiseen on kuitenkin kehitetty uusi ja täysin laillinen tapa, millä herättää kadunkulkijoiden huomio. Mainosten tekemisessä ei tarvitse käyttää enää lopulta pestäväksi joutuvia väriaineita, kun mainokset voidaan tehdä pesemällä. Iso-Britannialainen Street Advertising Services tekee asiakkailleen katumainontaa vain sabluunaa ja vettä käyttämällä. Ja kukapa voisi vastustaa sitä, että ympäristö siistiytyy, vaikka vain kuvan tai tekstin kohdalta.

Kuva: Street Advertising Services (British Petroleum Campaign)

Designcityt

Lahtihan tunnetaan muotoiluihmisten keskuudessa varsinkin Muotoiluinstituutista. Lahden kaupungilla on myös strategiana nostaa Lahden design-imagoa ja yksi väline tähän on designlahti.fi-sivusto.

Helsingissähän järjestetään taas tänä vuonna jo perinteeksi tullut Helsinki Design Week, mutta eipä jää huonommaksi Turkukaan. Turku Design Week järjestetään 11.-17.6. 2007 teemalla Rakkautta ensi silmäyksellä. Ihana teema ja ihana sivutoteutus! Sivustosta saa melkein ensi silmäyksellä mielikuvan, että Turku on Suomen tärkeimpiä designkaupunkeja. Yläosan otsikot - Turku Design Week, Turku Design City, Turku Design Today, Turku Design Prize - kertovat, että tässä designkaupunkien taistossa käydään kovaa kamppailua. Mikä niistä sitten voittaakaan, se jääköön kunkin henkilökohtaisesti päätettäväksi.

Ja jos joku tietää muiden kuntien/kaupunkien käyttävän designia/muotoilua markkinointikeinonaan, kertokaa. Kuulisin mielelläni.

Trullit ja markkinat

Näin palmusunnuntaina pari trullia nähtyäni aloin pohtia omia trullikokemuksiani markkinoinnin kannalta. Meillä kotona ainakin trulliperinnettä pidettiin yllä ja palmusunnuntai oli SE päivä, jota valmisteltiin jo ajoissa oksia koristelemalla.

Viestintä: Itse olen suosinut trullitouhuissa perinteistä tyyliä: äidiltä vaatteet, mahdollisimman epäsopivat ja vielä väärinpäin. Ruskea oli hyvä väri. Mahdollisimman rumaa lähinnä. Naamaan räikeät meikit, ruskeita pisamia ja suuri hymy. Päähän huivi. Ja mukaan tietenkin kassi (ei missään nimessä muovipussi) saaliin keräämistä varten.

Nykyisten trullien ilme alkaa jo lipsumaan. Jotkut suosivat kaupasta ostettavia kostyymejä, kuten Harry Potter-asuja. Niistä tulee kuitenkin lähinnä mieleen halloween, mutta kai se on minunkin totuttava amerikkalaistuneisiin trulleihin. Nykytrulleissa on kuitenkin myös niitä, jotka jättävät pukeutumisen kokonaan pois ja kulkevat omissa vaatteissaan. No, oma periaatteeni kuitenkin on jakaa enemmän niille, jotka ovat asiaan enemmän panostaneet eli pukeutuneet ja varpunsa koristaneet useammallakin, kuin yhdellä nauhalla.

Segmentointi: Ensimmäisellä trullikerralla sitä lähinnä kulkee omassa lähinaapurustossa. Omaan lapsuuden naapurustooni kuului enimmäkseen omakotitaloja, mutta lähistöllä oli myös pari kerrostaloa sekä vanhustentalo. Osittain segmentointi perustui rohkeuteen: mitä ovea uskalsi ja viitsi mennä koputtelemaan. Seuraavina vuosina segmentointia tehtiin jo kokemuksen perusteella: trullit valitsevat ovia niin kvantitatiivisella perusteella (kuinka paljon kukakin antaa saalista) kuin kvalitatiivisellakin perusteella (tuleeko karkkia vai omenoita tai rahaa). Ne ovet jätettiin suosiolla väliin, joista ei saatu mitään, sillä mitä sitä turhaan omaa aikaansa turhaan kuluttaa.

Tuote: Tuotteeksi lasken kuuluvan sekä vitsan, että laulun. Niiden yhteinen tarkoitushan on poistaa pahoja henkiä. Vitsa on perinteisesti koristeltu värikkääksi ja hienoksi. Mitä hienompi ja suurempi, sen paremmin uskoisin sillä saatavan myös palkkiota. Mutta laulun pitäisi olla myös opeteltu ja vähän pidemmälle, kuin pelkkä Virvon varvon (pienimmille annettakoon anteeksi, jos ei koko lorua muista). Laulussahan kiteytyy koko virpomisen tarkoitus. Itse oppimani ja käyttämäni kuuluu: "Virvon, varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."

Ostaja tuntenee itseänsä hieman petetyn (puhun omalla kokemuksellani) mikäli jokin osio - vitsa, pukeutuminen, laulu - ei ole ajatuksella toteutettu. Ehkä on hieman raakaa arvostella lasten tekemisiä, mutta kun toiset näkevät suuren vaivan trullitouhujansa varten ja toiset kulkevat pukeutumatta, lähes koristelemattomilla varvuilla eivätkä vaivaudu opettelemaan laulua, niin täytyy vain toivoa, että markkinatalous toimii ja asiaan enemmän panostaneet myös hyötyvät enemmän. Ja mikäpä on söpömpää, kuin pienet lapset hassuissa trullipuvuissansa kiertämässä kylää oksat käsissä.

Mutta kyllähän se trullina olo jotain opettaakin: töitä tekemällä saa palkkion. Mitä useamman oksan on tehnyt ja mitä useammalla ovella kiertää, sitä suurempi on palkkio. Toivottavasti joku oppii myös sen, että mitä paremmin on valmistautunut, sitä paremmat ovat palkkiot.

Tätä lisää!

Überkuul kertoi jo lokakuussa Samsungin pesukoneesta, jonka on muotoillut Andre Kim. Ensimmäiset ajatukseni koneen nähdessäni olivat: Upea, tollasen mä haluun, pakko saada!

Tätä tyyliä saisi olla muissakin kodinkoneissa! Mutta ei tietenkään liikaa, ettei hohto katoa... Silleen sopivasti.

Valmistajat! Rohkeutta peliin ja edes koemarkkinoikaa jotain erottuvaa konseptia. Sillä voisi saada kaivattua huomiota markkinoilta.

Lähde

Varjelkaa mainettanne - myös netissä

Nykyajan yhdeksi vaikutuskanavaksi ovat tulleet blogit. Kuka tahansa voi saada oman äänensä ja mielipiteensä kuuluville ja jopa toimittajat seuraavat blogeja aktiivisesti etsiessään jutunjuurta. Ehkäpä blogi- ja muita internetyhteisöjä voisi pitää jonkinlaisina kansalaisjärjestöinäkin. Tarkoituksenahan on tuoda oma mielipide esille ja kenties jopa vaikuttaa johonkin.

Mitä monet yritykset eivät ole vielä tajunneet on, että tämä vaikuttamis/äänensä esillesaamistapa voi vaikuttaa myös heidän maineeseensa. Kun yksi ensin valittaa blogissaan tai keskustelupalstalla jonkin palvelun tai tavaran toimimattomuudesta, toinen yhtyy siihen ja kolmas lukee ne ja vakuuttuu, että tuo ei siis todellakaan toimi, saadaan aikaan helposti huonoa mainetta aiheuttava kierre. Nettibisnes.info-blogissa on varmasti kaikkia yrityksiä ja yrittäjiä kiinnostava kirjoitus aiheesta Maineenhallinta netissä. Kirjoituksessa on hyviä vinkkejä maineensa säilyttämiseksi.

Konkreettinen esimerkki sekä blogivaikuttamisesta että maineenhallinnasta löytyy Kulutusjuhla-blogista. Kulutusjuhla keräsi eri blogeista Welhoa koskevia kommentteja ja lähetti blogijutun linkin Welhon tiedotuspäällikölle. Myös hänen vastauksensa on lisätty blogiin. Hyvät vastaukset paransivat ainakin näiltä osin Welhon mainetta.

Aiheesta myös: Tietoviikko

Anna aikaa

Hyvistä ideoista pitää aina kertoa ja tässä on yksi sellainen. Suomen Mielenterveysseuran lanseeraama kampanja kehottaa lahjoittamaan tavaran sijasta omaa aikaa. Ajan lahjoittamista varten voi www.annaitsesi.fi-sivuilta käydä lähettämässä aikalahjakortin. Hauskasti toteutettu kampanja tärkeän asian puolesta: ihmisten hyvinvoinnin. Ja jokainen meistähän voi muuttaa maailmaa omilla pienillä teoillaan. Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu kampanjaan!

Lähde: Image.fi