Kuin vanhoina, hyvinä aikoina...

Vanhoina, hyvinä aikoina ei lihaa myyty muoveihin pakattuna tai marinaadeihin maustettuna vaan se ostettiin tuoreena suoraan lihakauppiaalta tai itse kasvatettiin ja laitettiin teuraaksi.
Vanhoina, hyvinä aikoina kasvatettiin vihannekset ja perunat omalla maalla ja syksyisin lapsillakin oli oikein perunannostoloma.
Vanhoina, hyvinä aikoina vaatteet tehtiin itse ja kierrätettiin lapselta toiselle ja lopulta käytettiin matonkuteiksi.
Vanhoina, hyvinä aikoina ei ruokaa heitetty roskikseen vaan tunkiolle, missä se lopulta maatui.
Vanhoina, hyvinä aikoina ei käytetty puhdasta juomavettä pöntön huuhteluun vaan asiat tehtiin kuivakäymälään, mistä myös ravinteet saatiin talteen.
Vanhoina, hyvinä aikoina tavaroista pidettiin huolta eikä niitä heitetty menemään saman tien vaan niitä kunnostettiin ja korjattiin tarpeen mukaan.
Vanhoina, hyvinä aikoina rahalla sai ja hevosella pääsi.

Vanhoina, hyvinä aikoina elettiin maailmassa, jossa vähän kaikesta oli puutetta. Suomi on kuitenkin muuttunut "hyvinvointivaltioksi", mikä tuntuu tarkoittavan sitä, että kaikkea on yltäkylläisesti - ja kaikkea myös käytetään yltäkylläisesti (ja olen ensimmäisenä myöntämässä, että syyllistyn tähän itsekin). Mutta mitä tuo tulevaisuus? Jos jo nyt  käytämme maapallon luonnonvaroja liikaa, joudummeko muuttamaan tapojamme takaisin siihen, mitä ne olivat vanhoina, hyvinä aikoina? Mitä teemme, jos pula-ajat ovatkin edessämme? Ja mitä voimme jo nyt tehdä?

Ongelma: Maapallon luonnonvarat eivät riitä ruokkimaan kaikkia ihmisiä, jo nyt miljoonat ihmiset elävät nälänhädässä. 
Tulevaisuus: Kasvissyönti on ekologisempaa, kuin lihansyönti ja säästää luononvaroja. Vaikka en itsekään ole kasvissyöjä, voi tulevaisuudessa olla käytännön pakko vähentää lihan kulutusta. Tai kenties joudumme kasvatamaan itse taas lihamme omassa pihapiirissä, jos sitä haluamme syödä.

Ongelma: Maa köyhtyy ja vesistö rehevöityy.
Tulevaisuus: Energia ei häviä, se kiertää. Ja tällä hetkellä se kiertää maasta suuhumme ja sieltä vesistöön. Periaattessa kuitenkin jokainen voisi jätteillään kasvattaa sen ruokamäärän, mitä syökin. Eiköhän olisi aika siirtyä takaisin kuivakäymälöihin ja ottaa talteen kaikki se energia ja ravintoaineet, joita itse vapautamme. Sitä paitsi nykyiset kuivakäymälät ovat jo aivan eri asia, kuin vanhojen, hyvien aikojen ulkohuussit.

Ongelma: Maapallon materiaalivarat eivät riitä.
Tulevaisuus: Jos nyt vielä voimmekin heittää tavaraa kaatopaikalle ja unohtaa ne sinne, tulevaisuudessa joudumme käyttämään kaiken mahdollisimman tarkkaan uudestaan. Voihan olla, että jossain vaiheessa tulevaisuutta kaikki tuotteiden valmistuksessa käytettävä materiaali on kierrätettyä. Yksittäiset ihmiset käyttävät jo melko hyvin kierrätettyä tavaraa, vielä pitäisi teollisuuden miettiä, miten materiaalin kierto ja tehokäyttö saadaan toteutettua. Käytännössä se saattaisi olla jopa paljon edullisempaa, kuin uuden raaka-aineen hankinta.

Ongelma: Ilmaston lämpeneminen mm. ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.
Tulevaisuus: Jos mietitään todella ekologista kulkuvälinettä, sen tulisi kulkea vähällä energialla, siitä ei saisi tulla kasvihuonepäästöjä, vaan sen päästöt pitäisi voida käyttää jatkossakin hyväksi, esim. energiana johonkin muuhun käyttöön. Lisäksi sen valmistuksessa ei saisi kulua juurikaan luonnonvaroja. Ja kun se on kulutettu loppuun, se pitäisi pystyä hyödyntämään kokonaan. Hmm. Mikähän olisi tälläinen kulkuväline? Olisiko hevonen. Valmistuksessa ei kulu ylimääräisiä luonnonvaroja, polttoaine on kasviperäinen, päästöt voidaan käyttää lannoitteena, ja lopulta se voidaan hyödyntää esim. vaatteisiin ja ruuaksi. Ei ehkä yhtä nopea ja mukava, kuin auto, mutta varmasti parempi vaihtoehto, kuin mopo.

Ehkä ennen vanhaan olikin paremmin. Joissain asioissa.

Happy Halloween!

Niin. Muotoilua tämäkin. Tavallaan. 

Ekologinen pihalyhty. 

Valmistajan unelma: vähemmällä enemmän

Ekotehokkuus on näitä sanoja, jonka tarkoituksen kyllä suurin piirtein ymmärtää, mutta jonka sisältö jää helposti pimentoon ilman asiaan perehtymistä. Ekotehokkuus on kuitenkin yksinkertaista: tuotetaan vähemmällä enemmän. Parhaimmillaan ekotehokkuus on myös ekonomisesti tuottoisaa: kun tuotetaan vähemmällä, säästetään rahaa kustannuksissa.

Kun maapallo ei riitä

Ilmastonmuutoksen tuloa ei enää epäillä ja siihen pyritään vaikuttamaan. Toinen uhka maapallolle ja ihmisille on liiallinen kulutus. Jos kaikki kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon, kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa kattamaan ihmiskunnan tarpeita. Kulutus ei tule koskaan loppumaan, mutta sitä voidaan vähentää. Jokainen voi yksilönä tehdä päätöksiä, joilla luonnonvarojen kulutus vähenee, mutta suuri vastuu kestävästä kehityksestä on myös tuotteiden ja palveluiden valmistajilla.

Ekotehokkuus ei välttämättä vaadi suuria tekoja tai isoja investointeja. Ekotehokkuuden tarkoituksena on säilyttää nykyinen elintaso vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Keittiökaappien valmistajan voi lisätä tuotteidensa ekotehokkuutta lähes kymmenkertaisesti valmistamalla kaapit lastulevyn sijaan kokopuusta. Näyttötauluvalmistaja paransi tuotteidensa ekotehokkuutta huimasti käyttämällä valonlähteenä ledejä loisteputken sijaan. Jo pelkän materiaalin vaihdolla saattaa olla suuri vaikutus tuotteiden ekologisuuteen.

Tulevaisuus tavaratta?

Teollisena muotoilijana olen osa tuotekehitystä ja omalta osaltani vastuussa tuotteiden ekologisuudesta. Philippe Starck uhoaa, ettei jatka enää kauan muotoilijana, koska kaikki mitä hän on muotoillut, on tarpeetonta. Hänen mukaansa tulevaisuudessa ei olisi enää muotoilijoita. En lähde kuitenkaan samaistumaan hänen ajatuksiinsa. Tavaroita tarvitaan tulevaisuudessakin. Uusia tuotteita tullaan aina kehittämään, vähintään vanhoja korvaamaan. Ei maailmasta tule koskaan mitään tavaratonta taivasta, mutta viimeistään materiaalipulan edessä joudutaan kehittämään uusia ratkaisuja tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi.

Jotta välttäisimme eri alojen materiaalikriisejä, tulisi kaikkien tuotekehityksessä mukana olevien ottaa päämääräkseen tuottaa tavaraa ja palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Ekotehokkaassa maailmassa meidän ei tarvitse luopua nykyisestä elintasostamme. Meidän tarvitsee vain kehittää sama elintaso vähemmällä kulutuksella.

Näillä vinkeillä lisäät tuotteidesi ekotehokkuutta:

• Minimoi tuotteessa käytetyn materiaalin määrää
• Muuttamalla tuotteen rakennetta kestävämmäksi voidaan materiaalinkäyttöä vähentää esim. seinämiä ohentamalla
  
• Pidennä tuotteen käyttöaikaa valmistamalla kestävämpiä ja korjattavissa olevia tuotteita
• Kaksinkertaistuva käyttöikä tarkoittaa jo kaksin verroin ekotehokkaampaa tuotetta
  
• Myy tuotteen sijaan palvelua
• Harvoinpa sitä tulee ajateltua, kuinka ekologista liiketoimintaa esim. videoiden vuokraus on
• Puhelinvastaaja ei ole enää laite puhelimen yhteydessä vaan suoraan puhelimella käytettävä palvelu
  
• Vuokraa/liisaa tuotteita myymisen sijaan
• Autot, toimitilojen matot, juoma-automaatit, kopiokoneet jne. Kaikkia näitä vuokrataan tai liisataan, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia huollosta ja tuotteiden käyttöaste on suurempi kuin ostetuilla tavaroilla
  
• Tarjoa korjaus- ja huoltopalveluita
• Usean autokaupan yhteydessä on jo merkkihuoltopalveluita lisäämässä liiketoimintaa
  
• Suunnittele tuotteet kuljetettaessa ja varastoitaessa vain vähän tilaa vieviksi
• Tässä Ikea on varmasti yksi tehokkaimmista
  
• Vaihda materiaali ekotehokkaampaan
• 1 kg alumiinia kuluttaa luonnonvaroja n. 61 kg, kun 1 kg terästä kuluttaa vain n. 7 kg luonnonvaroja
  
• Vältä turhaa kuljetusta
• Lähiruoka kunniaan
  
• Valitse energianlähde ja kuljetusmuoto ekologisesti
• 1 kWh suomalaista verkkosähköä kuluttaa luonnonvaroja 0,41 kg, kun tuulisähkö kuluttaa vain 0,07 kg/kWh
  
• Kierrätä materiaaleja
• Voisitteko jopa vastaanottaa tiensä päähän tulleita tuotteita kierrättääksenne niiden materiaalit uusiin tuotteisiin?
  
• Vältä jätettä
• Kaikki hukkamateriaali tarkoittaa myös hukkaan valuvaa rahaa
  

Lisää tietoa ekotehokkuudesta ja kestävästä kehityksestä Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta.

3 syytä rakastaa tavaraa

Kevät on rakkauden aikaa. Suomalaisetkin alkavat hymyillä auringon pikku hiljaa lämmittäessä ja ensimmäisten kukkien ilmestyessä pihoille.

Rakkauden tuntemisesta on paljon hyötyäkin. Se varmistaa, että vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Saadessaan rakkautta ihminen kokee hyväksyntää ja arvostusta. Ihmisten ja eläinten lisäksi meidän tulisi kuitenkin rakastaa myös omia tavaroitamme. Kyllä, rakastakaa ympärillänne olevaa materiaa, jota olette kotiinne kasanneet!

Miksi, saatatte kysyä. Miksi minun tulisi rakastaa jotain maallista mammonaa? Tähän on montakin syytä, mutta saanen esitellä niistä 3 tärkeintä.

1. Estät turhaa kulutusta
   Ei rakkautta: Mieheni mielestä minulla on aivan liikaa laukkuja. Niitä tulee ostettua aina "tarpeen" mukaan. Ja kun tarve täytyy heti saada tyydytetyksi, tulee ostettua tarjouksesta edullinen, tekonahkainen muotilaukku.
   Lopputulos: Pian laukku ei joko enää sovi minkään vaatteen kanssa tai se alkaa rispaantumaan reunoistaan. On ostettava siis uusi laukku.
   Rakkautta: Ihastuin laukkuun jo ensisilmäyksellä. Mitä enemmän otin siitä selvää, sitä enemmän siitä pidin. Perusteluja itselle riitti, miksi tarvitsisin juuri tämän laukun, vaikka sen hinta oli yli kymmenkertainen muihin laukkuihini verrattuna. Totuus oli kuitenkin, että rakastuin laukkuun.
   Lopputulos: Ajaton laukku sopii eri asujen kanssa ja laadukkaana se kestää käytössä.
   
   
2. Vähennät jätteen määrää
   Ei rakkautta: Punaisesta tekonahkaisesta laukustani irtosi vetoketju.
   Lopputulos: Roskiin.
   Rakkautta: Nahkalaukkuni sauma aukeaa.
   Lopputulos: Yritän korjata itse tai vien suutarille.
   
   
3. Täytät tarpeesi ja koet mielihyvää
   Ei rakkautta: Ostan nopeasti jonkun laukun hajonneen tilalle.
   Lopputulos: Laukku ei ihan vastaa ajattelemaani, joten jatkan etsimistä.
   Rakkautta: Etsin laukkua pidempään, kunnes löydän juuri täydellisen.
   Lopputulos: Kerron iloisena kavereille, kuinka upean laukun löysin ja käytän sitä aina, kun mahdollista, jotta kaikki huomaavat, kuinka upea olen upean laukkuni kanssa.
   

Ajattelet varmaan, että et sinä ainakaan tuon viimeisen kohdan mukaan toimi. Ikävä tuottaa pettymys, mutta tuollaisia me ihmiset juuri olemme. Olivat kyseessä sitten laukut tai mikä tahansa tuote, palvelu tai asia, valitsemme ne järjen sijaan tunteilla. Hyvä uutinen kuitenkin on, että tunteisiin kannattaa luottaa. Uskalla rakastua, niin olet ehkä hitusen onnellisempi ja maapallokin kiittää!

Keksitkö lisää syitä, miksi tuotteita kannattaa rakastaa? Vai oletko kenties toista mieltä? Kommentoida saa vapaasti.

PS. Rakas mieheni, tämä ei tarkoita sitä, että en enää tarvitsisi lisää laukkuja...

5+ vinkkiä vihreämpiin joululahjoihin

Vaikka et haluaisi muutta joululahjatapojasi täysin vihreiksi, kannattaa pitää kuitenkin mielessä muutama seikka joululahjoja hankittaessa. Pienetkin valinnat kun vaikuttavat sitä enemmän, mitä useampi niitä tekee.

1. Lähellä tuotettua tavaraa ei tarvitsee kuljettaa kauas

Valitsemalla suomalaista tai jopa paikallista tavaraa vähennät kuljetusten aiheuttamia haittoja luonnolle. Lisäksi suomalaisen tavaran ostaminen vaikuttaa myös työllisyyteen.

2. Osta hyvää tavaraa, johon lahjan saaja rakastuu

Krääsää on helppo ostaa mutta usein se myös menee pian ensi-ihastuksen jälkeen roskakoriin. Ostamalla lahjoja, joita saaja oikeasti tarvitsee ja haluaa, vältetään turha kulutus. Ja tämä pätee myös lapsiin! Usein rakkaimmat lelut säästetään omille lapsille tai jopa lastenlapsillekin.

3. Valitse kestävää tavaraa

Kuinka monta lelua meidänkin pojalta on laitettu roskikseen, kun niistä irtoaa muovinpalasia tai autoista renkaita. Esimerkiksi lelulahjojen määrän sijasta kannattaisi miettiä niiden laatua. Näin säästetään taas kulutetun tavaran määrää ja voidaan säästyä muutamalta itkultakin joulun jälkeen...

4. Itse tehty on rakkaudella tehty

Olen niitä ihmisiä, jotka pitävät kaikesta itse tehdystä. Vaikka eihän se aika aina tunnu riittävän kun ei sitä ole edes itselle tarpeeksi ja eivät kaikki edes pidä itse tehdyistä lahjoista... Totta, kaikki eivät niitä välttämättä halua eikä niitä silloin kannata tuputtaa, mutta entä jos etsisikin tänä vuonna netistä jonkin uuden ohjeen. Netti on trendikkäitä ohjeita pullollaan (esim. täällä). Ja se oma aika: käsityöt rentouttavat ja tuovat varsinkin päätteen edessä työskenteleville mukavaa vaihtelua. Ja tämä työ tuottaa melko vähän päästöjä.

5. Hyvä palvelus voi merkitä enemmän, kuin tavara
Yksinäisyys vaivaa yhä useampaa tänä päivänä joten liput teatteriin tai konserttiin ja lupaus seurasta saattavat merkitä lahjana paljon enemmän, kuin jokin tavara. Lapselle voi antaa lahjaksi matkan eläintarhaan (kumpi on kiinnostavampi, muovitiikeri vai oikean tiikerin näkeminen?), huvipuistoon, uimaan tai vaikka vain yhteiselle retkelle. Yksinhuoltajaäidille siivousapu voi olla todella osunut lahja. Ja kaiken päälle, palvelun tuottamiseen tarvittava energia ja materiaali on huomattavasti vähäisempää, kuin tavaran tuottamiseen tarvittava. Eikä jätettäkään ei synny kovin paljon. (Palvelulahjakortteja löydät esimerkiksi täältä)

+ Maailmaa voi parantaa lahjallakin
Esim. Kirkon Ulkomaanavun tai World Visionin kautta voi lahjoittaa kehitysmaihin eläimiä tai vaikka huussin. Tai voit kiva.org:n kautta auttaa jotakuta perustamaan oman yrityksen antamalla mikrolainaa. Pääset myös seuraamaan, miten yritystoiminta onnistuu ja parhaassa tapauksessa muuttaa saajansa elämän suunnan. Joka tapauksessa lahjan antajalla, lahjoituksen saajalla ja erilaisen lahjan saajalla kaikilla on varmasti hyvä miele tästä lahjasta.

Puhdistavaa mainontaa

Ketäpä eivät tageilla tuhritut betoniseinät ärsyttäisi. Vaan entä jos mainostajat käyttävät samaa tapaa tuotteidensa mainostamiseen? Tuleeko toiminnasta hyväksyttävämpää, jos sitä tekee suuri yritys? Vai saako mainostaja siitä vain huonon leiman itselleen?

Katumainostamiseen on kuitenkin kehitetty uusi ja täysin laillinen tapa, millä herättää kadunkulkijoiden huomio. Mainosten tekemisessä ei tarvitse käyttää enää lopulta pestäväksi joutuvia väriaineita, kun mainokset voidaan tehdä pesemällä. Iso-Britannialainen Street Advertising Services tekee asiakkailleen katumainontaa vain sabluunaa ja vettä käyttämällä. Ja kukapa voisi vastustaa sitä, että ympäristö siistiytyy, vaikka vain kuvan tai tekstin kohdalta.

Kuva: Street Advertising Services (British Petroleum Campaign)

Onnea ostamatta

Tänään alkoi Nuukuusviikko. Nuukuusviikko on Kierrätysliikkeen järjestämä jokavuotinen teemaviikko, joka pyrkii muistuttamaan luonnovarojen oikeudenmukaisesta kulutuksesta. Jos kaikki kuluttaisivat, kuten suomalaiset, tarvitsisimme 4 maapallon varat.

Ekologinen ajattelutapa on hyvää vauhtia leviämässä kaiken kansan pariin ja huolestuneisuutta ilmastosta ja maapallosta lisää varmasti mennyt talvikin, jota ei ihan normaaliksi voitane sanoa. BoDon mukaan ekologisuus on jopa nouseva trendi ("Green is the new black").

Myös teollisuus alkaa heräämään kansalaisten vaatimaan ekologisuuteen. Eko-ajattelu näkyy varsinkin energiayhtiöiden markkinoinnissa (Fortum, Vattenfall). Eri yritykset yrittävät löytää keinoja vähentää kulutuksen määrää (TreeHugger) ja televisio-ohjelmatkin alkavat vihertyä (TreeHugger). Ja jos ei ympäristö miellytä, parantavat kansalaiset sitä jo itsekin (TreeHugger ja TreeHugger).

Ja vielä lopuksi muotoilijan vinkki kuluttajalle: osta hyviä, kestäviä tuotteita ja rakasta niitä. Kun rakastaa tavaroitaan, ne mieluummin korjaa kuin heittää pois.

design by Kuja on mukana Lahden nuorisopalveluiden järjestämässä Kulutuskriittisessä teemaillassa Hurina 2.0:ssa. (Teemailta nuorille Hurina 2.0:ssa torstaina 19.4. klo 17, osoite Vapaudenkatu 12, sisäpiha, Lahti)

Montako maapalloa tarvitset?

Näistä kalkulaattoreista on jo paljon puhuttu, mutta aina välillä on hyvä tarkistaa omia tapojaan. Earth Day Footprint Quiz laskee lyhyehkön kyselyn jälkeen jättämäsi ekologisen jalanjäljen. Oma jalanjälkeni oli testin mukaan4,2 hehtaaria, mikä tarkoittaa, että jos kaikki eläisivät, kuten minä, tarvittaisiin 2,3 maapalloa. Ei hyvä, mutta tulos oli sentään puolet vertailutietona kerrotusta oman maan keskiarvosta (8,4 hehtaaria).

Yllättäen vähiten jalanjälkeä jätti liikkumiseni (0,2 hehtaaria). Tähän vaikutti suurimmalta osaltaan varmasti se, että en käytä lentokoneita vuosittain kovinkaan paljon ja että vaikka kuljenkin omalla autolla, kuljen sillä harvoin yksin. Yleensä mukana istuu ainakin yksi ihminen.

Suurin kulutuksen aiheuttaja taas oli testin mukaan ruoka (1,6 hehtaaria). Syön päivittäin lihaa, mikä kuluttaa luonnonvaroja huomattavasti enemmän, kuin kasvisruoka (yksi lehmä syö elämänsä aikana melkoisesti kasviksia). Syömäni ruoka on usein myös melko hyvin pakattua. Pitäisi kai lopultakin siirtyä lähiruokaan ja syödä niitä kasviksia ylikin sen puoli kiloa päivässä ja välttää turhia pakkauksia.

Kyselyn avulla sai kyllä ainakin käsitystä siitä, miten itse kuluttaa maapallon varoja. Jo kysymyksiin vastatessaan tulee miettineeksi voisiko omia tapojaan muuttaa ekologisemmiksi. Eikä se edes vaadi kuin hieman viitsimistä. Ekologisempi elämäntapa on kuitenkin aika pienistä asioista kiinni.

Vihreää designia

Ilmaston lämpenemisen uhat ovat herättäneet myös graafisia suunnittelijoita yhdistymään ja vaikuttamaan asiaan omalta osaltaan. Design Can Change-sivustolta löytyy paljon asiaa helposti omaksuttavassa muodossa sekä linkkejä asiaan liittyville sivuille. Jo sivuston toteutus on sen verran onnistunut, että sitä kannattaa käydä katsomassa. Harvaa sivustoa jaksaa lukea alusta loppuun saakka.

Samantyyppinen sivusto olisi hyvä saada tuotemuotoilijoillekin. Löytyykö kiinnostuneita?

Lisäys myöhemmin: tämä kysymäni sivusto taitaa löytyä täältä

Kotinikkareille

Tekisikö mielesi tehdä huonekaluja itse? Ovatko kaupan huonekalut liian kalliita? Nicola Enrico Stäublin Foldschool jakaa ilmaisia ohjeita taiteltavien pahvihuonekalujen tekemiseksi.

Lähde

Kokiksella energiaa

Sokeristahan tunnetusti saa energiaa, mutta nyt se on valjastettu myös polttoaineeksi. Tutkijat ovat keksineet miten mitä tahansa sokeripitoista litkua voidaan hyödyntää energian tuottajana. Mitä tulevaisuus sitten tälle keksinnölle tuo tullessaan, vain mielikuvitus on rajana.

Lähde

Vesimäärät tietoon

Veden säästäminen on tässä maailmassa aina ajankohtainen asia, oli sitten missä päin maapalloa tahansa. Suomessakin saatetaan paikoin kärsiä kesäisin juomaveden vähyydestä, vaikka tuhansien järvien maassa eletäänkin.

Millä sitä sitten aina muistaisi vähentää veden käyttöään ja vaikuttaako se oikeasti, jos kraanan sulkee välillä hampaita pestessä.The Personal Water Meter-konsepti ruuvataan hanaan kiinni ja kas, johan on vedenkulutus tiedossa ja näkyvillä! Adam Kereliukin konsepti voisi kyllä toimia hyvänä muistuttajana siitä, että pienistä puroista kasvaa suuria jokia - pienikin päivittäinen säästö veden kulutuksessa voi vuositasolla tuoda jo kunnon säästöä.

Lähde: Übergizmo

Kassilla kasseja vastaan?

Wau! Britit ovat menneet sekaisin kassin takia. Vai olikos se nyt niin että sekaisin mentiinkin kassien vastustamisesta. Oli miten oli, yksi kassi, joka siis vastustaa muovikasseja, on saanut britit massana liikkeelle. Ekoilu on siis in, ainakin siellä osassa maailmaa. Tämä trendi voisi saapua Suomeenkin.

Asiasta lisää: image.fi