Mitä on design thinking?

Maailmalla keskustellaan paljon design thinkingistä eli vapaasti suomennettuna muotoiluajattelusta ja sen hyödyntämisestä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Muotoiluajattelun keskeisenä periaatteena on, että ajattelemalla kuten muotoilijat, katsomalla laatikon ulkopuolellekin (outside the box) yritykset voisivat löytää uusia tapoja toimia tai kehittää uudenlaisia tuotteita. Muotoiluajattelun voisi kiteyttää kysymykseen, kuinka ammattimainen muotoilija ratkaisisi kyseisen ongelman.

Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta ajattelusta on Nintendo Wii, liikkeellä ohjattava pelikone. Kun kilpailevat valmistajat pyrkivät tekemään pelikoneistaan aina vain realistisempia ja laadukkaampia, päätti Nintendo tehdä jotain aivan muuta. Yhtäkkiä Wiistä tulikin puhutuin pelikone ja sen halusivat jopa sellaiset kohderyhmät, jotka eivät välttämättä muuten olisi pelikonetta ostaneet ollenkaan.

Toinen elektroniikan puolelta tuttu yllättäjä on Applen iPhone. Apple ei pyrkinytkään kilpailemaan suurten kännykkävalmistajien kanssa parhaalla kamerallaan tai muulla teknisellä pikkuseikalla vaan kehitti kännykän, joka on hauska ja helppo käyttää ja yllätti muut valmistajat kosketusnäytöllään. Ja miten vastasivat muut valmistajat tämän yllättäjän iskuun? Pyrkivät tekemään parempia versioita kosketusnäytöllisistä puhelimista. Koskahan Apple yllättää taas uudella ajattelutavallaan?

Jos haluat kehittää luovaa ajattelukykyäsi ja ratkaista ongelmia muotoilijan tavoin, tässä lyhyt oppimäärä muotoiluajatteluun:

1. Tunnista ongelma, joka tarvitsee ratkaisun
   

   Ensimmäinen vaihe muotoiluajattelussa on yllättävän tärkeä. Jos haluat kehittää uuden tuotteen, mieti, mihin tuotetta oikeasti käytetään (ruuvinväännintä ei käytetä ruuvaamiseen vaan jonkin kiinnittämiseksi). Mieti, ketä varten ratkaisuasi olet etsimässä (ei, tuote ei ole olemassa yritystäsi varten, vaan käyttäjää). Jos kehität toimintaprosessia, mieti, mitä prosessilla pohjimmillaan ratkaistaan. Ilman oikeita kysymyksiä et saa vastauksiakaan.

2. Selvitä, kuinka ongelma on tähän asti ratkaistu
   

   Miten kilpailijasi ratkaisevat ongelman? Kuinka monta eri tapaa ongelman ratkaisuun on? Kuinka ne toimivat? Onko niitä mietitty käyttäjän kannalta. Analysoi eri ratkaisuja, mieti niiden hyviä ja huonoja puolia. Jos et tiedä, miten muut ovat ongelman ratkaisseet, et voi kehittää mitään parempaa.

3. Kehitä ongelmaan ratkaisu, joka päihittää kaikki muut 1-0
   

   Nyt on aika päästää luovuus valloilleen. Etsi vastauksia miettimiisi kysymyksiin. Mieti, miten voisit parantaa kilpailevia ratkaisuja (mutta älä tyydy paranneltuun ratkaisuun). Mieti pääsi puhki eri ratkaisuvaihtoehtoja. Anna kaikenlaisille ideoille tilaa, hulluimmillekin. Etsi ratkaisuja, joita muut eivät ole edes ajatelleet. Jos jokin tuntuu mahdottomalta, mieti, miten saisit sen mahdolliseksi. Muista, että totuus on aina vain tämän hetken paras tieto. Uusi tieto voi muuttaa totuutta ja uudenlainen ajattelu voi tehdä mahdottomankin mahdolliseksi. Vasta sen jälkeen, kun luulet miettineesi jo kaikki mahdolliset ratkaisut läpi voit löytää uudenlaisen, luovan tavan ratkaista ongelmasi.

Kun kehität uutta ratkaisua löytämääsi ongelmaan, älä pyri tekemään vain parannusta vanhaan, vaikka hyväksikin todettuun, ratkaisuun. Pyri löytämään ratkaisu, jota muut eivät olisi edes osanneet ajatella.

Katteen kasvatuksella kannattavampaan toimintaan

Tuotteen kate on tuotteen hinnasta yritykselle jäävä osuus eli se, mistä yrityksen toimintaan tulee rahaa. Nimensä mukaisesti katetuotolla yritys kattaa toimintansa. Ilman katetta yritys voi kyllä myydä tuotteita, mutta ennemmin tai myöhemmin tällainen toiminta tuottaa jo tappiota. 

Tuotteen kate voidaan laskea seuraavan kaavan avulla: 

tuotteen hinta - muuttuvat kustannukset* = tuotteesta saatava kate

Haluttaessa parantaa yrityksen kannattavuutta tulosta saadaan paremmin nostamalla katetta, kuin lisäämällä myyntiä. Vaikka liikevaihto nousisi molemmissa tapauksissa saman verran, myynnin lisääntyessä myös muuttuvat kustannukset lisääntyvät, jolloin saatava hyöty jää pienemmäksi, kuin katetta nostettaessa. Jos tuotteen katetta halutaan nostaa, on vaihtoehtoja kaksi: joko nostetaan tuotteen hintaa tai lasketaan tuotteen kustannuksia. 

Ideoita katteen kasvattamiseen tuotteen kuluja vähentämällä:

1. Materiaalilla on väliä. Mutta joskus saman tuotteen voisi toteuttaa edullisemmin eri materiaalista ilman, että tuote olennaisesti muuttuisi. 
   

   Jos puinen puutarhapöytä myydään maalattuna, on ostajalle aivan sama, onko käytetty puulaji hienompaa koivua vai edullisempaa mäntyä. Pöytä täyttää tehtävänsä silti aivan yhtä hyvin. 

2. Välikäsi on kätevä. Mutta kaikkien välikäsienkin olisi saatava tuotteesta tarpeeksi euroja itselleen. 
   

   Montako välikättä on teidän ja ostajan välissä? Ovatko ne kaikki tarpeellisia vai pystyttekö suoristamaan tuotteen reittiä kuluttajalle?

3. Oma tuote on aina oma. Mutta tekisikö joku sen edullisemmin?
   

   Jos sekä valmistat, että myyt tuotteita, kannattaa edes pyytää tarjouksia mahdollisilta alihankkijoilta ja selvittää, mikä olisi edullisin tuotantotapa. 

4. Ympäri käydään yhteen tullaan. Mutta edestakaisin ei tuotteita kannata kärrätä. 
   

   Ensin materiaalit varastoihimme, sieltä valmistajan tehtaalle, sieltä takaisin varastoihimme, sieltä kokoonpanijalle, sieltä varastoihimme, sieltä myyntiin jne? Käy läpi tuotteen kulku ja mieti suorin reitti materiaalivaiheesta ostajalle. Onko logistiikkanne yhtä suora vai onko siellä ylimääräisiä etappeja?

5. Yksilöllisyys on päivän sana. Mutta monistamalla säästät kuluja. 
   

   Pystytkö käyttämään eri tuotteissa samoja osia? Mitä vähemmän esim. muottikustannuksia tulee, sitä edullisemmalla tuotat tuotteita.

Ideoita katteen kasvattamiseen tuotteen arvoa nostamalla:

1. Samanlaisuus luo turvallisuutta. Mutta erottuva tuote huomataan.
   

   Positiivisesti erilaisesta tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän, kuin massaan katoavasta perustuotteesta. Keinoja erottautumiseen löytyy, siinä on rajana vain tuottajan mielikuvitus. 

2. Tarpeet täytyy tyydyttää. Mutta millä lisäisit haluttavuutta?
   

   Kun ihminen jotain tosissaan haluaa, ei hinnalla ole väliä.

3. Toimivuus on perusoletus. Mutta erikoisen hyvä käytettävyys halutaan kokea.
   

   Keskity tuotteesi käyttötilanteisiin. Testaa, kysele tai mieti itse, miten saisit tuotteesi käytöstä kokemuksellisemman. 

4. Viesti voi olla sanoja. Tai viesti voi olla itse tuotteesi. Päätä, millaista viestiä haluat tuotteesi kertovan ja sisällytä se tuotteeseen. 
   

   Mitä tuotteesi ostaja arvostaa, siitä viestivästä tuotteesta hän on valmis maksamaan.

5. Ostos on aina riski. Mutta kunnon takuuta pitkäikäisyydestä ja huollettavuudesta arvostetaan. 
   

   Ostaisitko itse mieluummin edullisen tuotteen suurella riskillä vai kalliimman tuotteen takuulla? 

   
   

*Muuttuvat kustannukset tulevat tuotteen tuottamisesta, esim. valmistus- ja materiaalikuluina. 

Iloisia tavaroita omaan makuuni

Viime aikoina olen miettinyt paljon tulevan kotini sisustusta ja haluaisin talosta raikkaan ja modernin mutta kuitenkin iloisen. Tavoitteenani on siis yksinkertainen sisustus iloisilla yksityiskohdilla.

Sisustusliike Oma verkkokauppoineen tarjoaa paljon iloa tuottavia sisustustavaroita. Kahden tamperelaistytön oma yritys on jaettu verkkokauppa OmaShopiksi ja sisustussuunnittelutoimisto OmaDesigniksi. OmaShopin kautta voi jopa ostaa OmaDesignin sähköpostin välityksellä toteuttamaa sisustusneuvontapalvelua.

Tästä kaupasta löytyy jotain omaa varmasti kaikille, jotka haluavat pientä piristystä kotiinsa. Ja ne, ketkä kaipaavat sisustussuunnitteluapua: voin lämpimästi suositella OmaDesignin Annaa. Tiedän hänen olevan loistava ammatissaan.

Älä ärsytä asiakasta turhaan, opasta perille asti

Luin Steve Krugin verkkosuunnitteluun liittyvän käytettävyyskirjan Älä pakota minua ajattelemaan. Krugin pääperiaate käytettävyydessä on kirjan nimen mukaisesti: älä pakota käyttäjää ajattelemaan. Sama ohje saisi olla pääperiaatteena kaikessa suunnittelussa ja muotoilussa. Kirja toikin mieleeni erään asian, joka todella ärsyttää, jos sitä ei ole hoidettu kunnolla. Toimipaikkaopasteet.

Mietitäänpä seuraavaa tilannetta: Olet menossa tärkeään tapaamiseen toiselle paikkakunnalle yritykseen, jossa et ole ennen käynyt. Kartan tai navigaattorin avulla olet paikantanut osoitteen, mutta perille päästessä huomaat edessäsi useita rakennuksia. Nyt pitäisi vain löytää oikea rakennus. Ilman kunnollisia toimipaikkaopasteita olet hukassa. Vaihtoehtojasi on lähteä kiertämään rakennuksia yksi kerrallaan läpi tai etsiä joku, joka osaisi opastaa. Soittaminen yhteyshenkilöllekin ratkaisisi pulmasi. Olemme vain kovin hanakoita kysymään apua ja mieluiten selviäisimme itse näinkin pienistä asioista.

Mutta tilanne jatkuu. Olet jollakin tapaa löytänyt oikean rakennuksen ja nyt tarvitsisi päästä sisään ja löytää oikea henkilö. Sisäänkäyntejä on talon eri reunoilla kaksi samanlaista. Arpomalla valitset toisen, josta päädytkin halliin toimiston sijaan. No, peruuttamalla pääset takaisin ja toiselle ovelle. Pahimmassa tapauksessa edessäsi on sisätiloissa käytävä ja ovia eikä yhtään kylttiä. No, kysymällähän siitä selviää, mutta olisi se taas niin kiva tuntea, että pärjää itsenäisesti ja löytää perille. Kaiken lisäksi oletuksenasi on ollut, että löydät saman tien oikeaan paikkaan etkä osannut varautua kulkemaan kymmentä minuuttia ympäri pihoja. Myöhästyt.

Kyltit kuntoon

Jos omatunto painaa kun yrityksenne opasteet eivät ole kunnossa ja joku ainakin joskus tulee luonanne käymään, mieti, olisiko jokin seuraavista tarpeen.

• Yrityksen nimi ISOLLA sisääntuloalueen lähellä näkyvällä paikalla
• Toimii samalla mainoksena ohikulkijoille
• Jostain syystä puuttuu tai on turhan huomaamaton yllättävän monessa paikassa
  
• Jos yrityksen alueella on useita rakennuksia, selkeä kartta opastamaan perille
  
• Kartan sijaan opaste infoon ja sieltä opastus oikeaan paikkaankin kelpaa
  
• Jos rakennuksessa on useampi sisäänkäynti, tulee pääsisäänkäynnin erottua selkeästi
• Istutukset, katos, kiveys, tervetuloa-kyltti
  
• Kylttejä, kylttejä, kylttejä!
• Jokaisen erillisen rakennuksen seinään (tuotanto, myynti, toimisto, info, jne.)
• Jokaisen ulko-oven luo, jotta tietää, mihin niistä kulkiessaan joutuu
• Sisätilojen oviin selkeät nimikyltit, myös jokaisen henkilön huoneen kohdalla
• Pidä ajan tasalla

Varsin tärkeää toimipaikkaopasteista huolehtiminen on, jos kävijöiden joukossa on asiakkaitanne. Miksi ärsyttää yrityksen tärkeimpiä henkilöitä, kun pienellä panostuksella heidät voisi opastaa helposti perille. Tyylikkäintä olisi tietenkin käyttää yhteneviä kylttejä, jotka graafinen suunnittelija on suunnitellut yritysilmettä tukemaan, mutta perillepääsemistä auttaa jo A4-tuloste pääovessa toivottamassa tervetulleeksi.

Kun asiakas tulee ensimmäistä kertaa käymään tiloissanne, mutta kyltit ja opasteet puuttuvat, on vielä yksi keino saada asiakas tuntemaan itsensä tärkeäksi. Vastaanota hänet sisääntulopaikalla ja opasta itse perille.

Muita aihepiiriin liittyviä kirjoituksiani:

• Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle
  
  
• Onko käyttäjälähtöinen suunnittelu edellytys tuotteen menestymiselle?

Linjaamalla projekti haltuun

Olen joskus tehnyt sen virheen, että lähdin viemään muotoiluprojektia eteenpäin ilman kunnollista projektinhallintaa. Tuloksena oli vain hakuammuntaa ilman suuntaa, jonne tähdätä. Onneksi olen nopea oppimaan ja palveluihini kuuluukin jokaisen projektin alkuun tuleva dbK Linjaus.

Projektin kunnollinen linjaaminen säästää sekä työaikaa, että hermoja - oli kyseessä sitten muotoilu- tai mikä tahansa muu projekti. Selvittämällä asiakkaan kanssa kerralla tapaamisessa projektin tavoitteet, rajat ja toiveet, ei jokaista asiaa tarvitse erikseen varmistella myöhemmin. Näin saavat osapuolet paremmin työrauhankin. Jopa koko projektin onnistuminen saattaa olla kiinni sen aloittamisen onnistumisesta.

Suunta muotoilulle

Jokainen tekemäni muotoiluprojekti alkaa keskustelemalla projektin toisten osapuolten kanssa. Keskustelun tarkoituksena on selvittää projektin tavoitteita, toiveita ja vaatimuksia. Keskustelu ei kuitenkaan aina välttämättä riitä selvittämään, mitä asiakas tuotteelta haluaa. Tuoteideasta on tarkoitus saada asiakkaan (ja tietysti tuotteen kohderyhmän) toiveiden näköinen. Voisin toki lähteä muotoilemaan omien mieltymysteni mukaista tuotetta, mutta koska työtäni ei ole tuotteiden kehittäminen itseäni varten, käytän apuna tyylikarttoja.

Tyylikarttojen kuvat ihmisistä, ympäristöistä ja tuotteista on lajiteltu eri tyyleiksi. Keskustelemalla kuvista asiakkaani kanssa saan konkreettisemmin selville heidän mieltymyksiään. Näin saan tuotteen muotoilulle selkeän suunnan ja pääsen luonnostelemaan ideoista asiakkaan toivomia tuotteita.

Kaikki on jo keksitty?

Lukemattomia kertoja on samoja asioita keksitty maailman eri puolilla yhtä aikaa (kts. esim. wikipedia - autot: historia: polttomoottori). Näin on käynyt myös minulle. Opiskeluaikana luokalleni annettiin tehtäväksi muotoilla mp3-soitin. Jokainen 12 opiskelijasta kehitteli omanlaisensa ratkaisun ja tuotteiden ulkonäöt erosivat toisistaan ja silloin markkinoilla olleista melkoisesti. Mp3-soittimia on kuitenkin tullut markkinoille kiivasta tahtia ja suurin osa luokkamme suunnittelemista soittimista näyttäisi tänään suunniteltuina nykyisten mallien kopioilta.

Tärkeä osa linjauksesta onkin kilpaileviin tuotteisiin tutustuminen - ei siksi, että niistä otettaisiin ideoita, vaan jotta vältettäisiin samanlaisen tuotteen tekeminen. On helpompi lähteä kehittämään uudenlaista tuotetta, kun tiedän, millaisia jo markkinoidaan. Tosin ideoiden sanotaan liikkuvan ilmassa eikä koskaan voi olla varma, että kehittämänsä tuote olisi ilmestyessään täysin ainoa laatuaan.

Vaatimuksia muotoilun helpottamiseksi

Kun nämä kolme linjauksen osiota - projektin tavoitteet, muotoilun suunta ja kilpailevat tuotteet - on selvitetty, on muotoilu helppo aloittaa. Vaikka asiakkaasta saattaa joskus tuntua kauhistuttavalta asettaa tuotteen muotoilulle tiukkoja rajoja, helpottaa se kuitenkin työtäni. Vaikeuksia tulee silloin, kun muotoilulle annetaan vapaat kädet. Koen työni olevan ongelmanratkaisua ja pyrin aina löytämään tuotemuotoilussa mahdollisuuksia vaatimusten takaa. Jos ei vaatimuksia ole, on mahdollisuuksien kirjo valtava - ja työ täyttä hakuammuntaa.

Vinkkejä onnistuneeseen projektin aloitukseen

• Selvitä projektin taustat huolella
• Selvittämällä, mitä on jo tehty, ei samaa tarvitse tehdä enää uudestaan
• Projektilla on oltava selkeät tavoitteet
• Tavoitteet antavat suunnan projektille
• Tuloksia on vaikea saada aikaan ilman SELKEITÄ, mieluiten mitattavia tavoitteita
• Rajaamalla projekti ei pääse leviämään käsistä
• Voit tehdä listan asioista, joita projektissa EI käsitellä
• Projektin osapuolien tulee olla hyvin selvillä omista tehtävistään
• Kun tehtävät jaetaan heti projektin alussa, ei niistä tarvitse myöhemmin kinata
• Projektin taustojen, tavoitteiden, rajojen ja tehtävien on oltava jokaisen osapuolen tiedossa
• Pidä huolta, että tieto kulkee myös projektin aikana kaikille

Lisävinkkejä projektinhallintaan

• Aikataulun tulee sisältää myös välitavoitteita
• Aseta aikataulu realistisesti, jotta siitä on helppo pitää kiinni
• Jos aikataulussa pysyminen on tärkeää, kannattaa etukäteen miettiä, mitä tehdään, jos aikataulu uhkaa venyä
• Jos projektissa on useampi osapuoli, kannattaa nimetä projektipäällikkö
  
• Projektipäällikön tehtävänä on huolehtia projektin sujumisesta
• Myös budjetin seuraamiseen voidaan nimetä joku osallisista
  

Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle

Aloittaessani teollisen muotoilun yrittäjänä pohdiskelin muotoilupalveluiden myymistä. Palvelun myynti kun on kuin myisi ilmaa. Ostaja ei voi nähdä tai kokea etukäteen, mitä ostaa. Toki aiemmat referenssit auttavat ostajaa näkemään, mitä myyvä yritys on aiemmin tehnyt, mutta aloittavalla yrityksellä niitä referenssejä on kovin vähän. Ja teollisen muotoilun yrityksellä niitä myös tulee ensi alkuun kovin hitaasti. Lähes poikkeuksetta muotoiluprojektit pidetään salassa, kunnes tuote julkistetaan - ja tähän voi mennä helposti parikin vuotta.

Miten siis voisin tehdä muotoilupalveluistani konkreettisempia? Halusin, että asiakkaani ymmärtää selkeästi, mitä on ostamassa. Asiakkaani tulisi ymmärtää koko muotoiluprojektin sisältö ja vaiheet, vaikka ostaisi muotoilua ensimmäistä kertaa. Päädyin siis tuotteistamaan palvelujani selkeämmin myytäviksi ja ostettaviksi (tuotekehitystä sekin).

Aiemmat projektit tiedonlähteenä

Teollinen muotoilu ja palveluiden tuotteistaminen eivät onneksi kauheasti eroa toisistaan, toisessa muotoillaan konkreettisia tuotteita ja toisessa muotoillaan palveluista konkreettisia. Niinpä uskalsin itsekseni lähteä viemään tuotteistamista eteenpäin. Lukemalla alan kirjoja ja tutkiskelemalla muotoiluprojektia sekä muotoilun tutkimuksen näkökulmasta että omista aiemmista projekteistani pääsin alkuun. Nyt oli vain mietittävä, millaisia kokonaisuuksia palveluistani teen.

Voisin tuottaa kokonaisuuksia, jotka sisältävät esimerkiksi yhden tuotteen suunnittelun alusta loppuun tai vanhan tuotteen uudistamisen. Mutta kuinka näistä kokonaisuuksista saisi sitten tarpeeksi muuntelukykyisiä, jotta voisin palvella jokaista asiakasta juuri heidän tarvitsemallaan kokonaisuudella?

Muotoiluprosessi moduleiksi

Muotoilun prosessia tutkiessani totesin, että jokaisessa tekemässäni projektissa toisiaan seuraavat samat osiot. Ensin selvitetään projektin taustoja ja tuotteeseen kohdistuvia toiveita, vaatimuksia ja rajoitteita. Alkuselvitysten ja tiedonhankinnan jälkeen luonnostellaan tuoteideoita. Kun luonnoksista on valittu tuotekehitykseen tarkempi suunta tuotteen muotoilulle, konseptoidaan siitä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lopullinen muodon löydyttyä, tehdään tuotteesta dokumentit valmistusta varten. Tässä on yksinkertaistettuna muotoiluprojektin perussisältö. Eri osia voidaan projektien mukaisesti toistaa tai jättää pois. Näiden lisäksi tarvittiin kuitenkin vielä muita osia, joilla voidaan täydentää tätä perusmuotoilupakettia. Näin päädyin palvelumodulikokonaisuuteen, joka tällä hetkellä sisältää seuraavat osiot:

• dbK Linjaus eli muotoiluprojektin aloitus, jossa selvitetään tuotteen muotoiluun vaikuttavat taustat
• dbK Luonnokset eli tuotteen luonnostelu ideasta konkreettiseksi
• dbK Konseptit eli tuoteidean jatkojalostus vaatimuksia vastaavaksi
• dbK Mittakuvat eli tuotteen viimeistely ja mittapiirrokset valmistukseen
  
• dbK 3d-mallinnos eli tuotteen viimeistely ja 3d-tiedosto valmistukseen
  
• dbK Hahmomalli eli käsin tehty malli tuotteesta
  
• dbK Pikamalli eli tarkka 3d-tuloste tuotteesta (tuotetaan alihankintana)
  
• dbK Esityskuva eli tietokoneella tehty kuva tuotteesta esim. markkinointiin
  
• dbK Tuotekritiikki eli olemassaolevan tuotteen arviointi muotoilun kannalta
  
• dbK Teemahaastattelut eli esim. käyttäjien toiveiden selvittäminen haastattelemalla teemoittain
• dbK Tilannetarinat eli tuotteen käyttötilanteita kuvaavia tarinoita
  

Selkeistä, myytävistä tuotteista voin helposti koota asiakkaalle juuri tarpeidensa mukaisen kokonaisuuden. Selkeää halusin myös hinnoittelusta. Jos itse ostan jotain, haluan tuottelle tai palvelulle valmiin hinnan. Kun kerron asiakkaalle palveluistani, haluan kertoa myös heti, mitä palvelu tulee maksamaan.

Hinnan lisäksi projektin kesto asiakkaan tietoon

Koska palveluni nyt oli jaettu selkeiksi moduleiksi, päätin hinnoitta ne kiinteästi tuntihinnoittelun sijaan. Laskin, paljonko kuhunkin osioon keskimäärin menee aikaa ja sen perusteella hinnoittelin tuotteet. Kun tiedossani kerran oli kunkin osion tekemiseen menevä aika, pystyin asettamaan tuotteille myös kiinteän keston. Projektin jokaisen osion päätteeksi sovimme asiakkaan kanssa tapaamisen. Kun osioden kesto on tiedossa, voidaan kaikki tapaamiset sopia jopa ennen projektin aloitusta. Näin asiakkaalla on tiedossa kiinteän hinnan lisäksi myös projektin kokonaiskesto. Käytännössä seuraava tapaaminen sovitaan kuitenkin yleensä edeltävässä tapaamisessa. (Eräs asiakkaani sanoikin, että tämähän on kuin parturilla käynti, seuraava tapaaminen taas neljän viikon päästä.)

Ilman tuotteistamista en voisi palvella asiakkaitani yhtä helposti kuin nyt. Kun asiakkaan kanssa mietitään projektia, voin antaa heille valmiin hinnaston, josta he näkevät, paljonko projekti eri kokonaisuuksilla tulisi maksamaan ja kauanko se kestää. Yksinkertaista, eikö totta! (Mikäli tarvitset muotoilua ja haluat tutustua hinnastooni, voit tilata sen osoitteesta info @ designbykuja . fi)

Pitäisikö palvelut tuotteistaa?

1. Pystytkö kertomaan asiakkaalle, mitä palvelusi tulee kokonaisuudessaan maksamaan?
   
2. Pystytkö kertomaan hinnan heti, vaikka palvelukokonaisuuteen tehtäisiin muutoksia?
   
3. Pystytkö kertomaan asiakkaallesi, koska palvelu on valmis?
4. Ymmärtääkö asiakkaasi, miten palvelu etenee ja mitä se pitää sisällään?
5. Voidaanko palveluasi helposti muunnella asiakkaan tarpeiden mukaan?
6. Pystytkö tekemään palveluistasi selkeän hinnaston?
7. Onko palveluillasi selkeät nimet?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kieltävästi, mieti, voisiko tuotteistaminen olla ratkaisu asiakkaiden entistä parempaan palveluun.

Tie muotoilun käyttäjäksi

Postilaatikosta löytyi taannoin kirje, joka sisälsi tuorehkon Lahden alueen mekatroniikkaklusterin tuottaman Tie Muotoilun käyttäjäksi -esitteen. Tyylikäs esite sisältää selkeästi kerrottuja asioita muotoilun käyttämisestä.

Tyytyväisenä muotoilupalveluista kertovan esitteen sisältöön haluaisin listata siitä muutamia pääkohtia, jotka mielestäni hyvin kuvaavat, mikä on teollisen muotoilun merkitys tuotekehityksessä.

"Teollisella muotoilulla voidaan parantaa teollisssa prosessissa syntyvien tuotteiden laatua ja valmistettavuutta ja tuotteista käyttäjille syntyviä käyttökokemuksia ja mielikuvia."

"Onnistuneesti muotoiltu tuote tai palvelu on helposti käytettävä ja yrityksen ja sen asiakkaiden näköinen. Muotoilulla konkretisoidaan tavoitteita, jotka yritys on liiketoiminnalleen määritellyt."

"Useimpien tuotteiden ratkaisevaksi kilpailutekijäksi ei enää riitä pelkkä edistyksellinen tuotteen teknologia tai edullinen hinta. Hyvä käytettävyys paitsi välittää mielikuvan tuotteen merkityksestä ja arvosta, myös parantaa mielikuvaa yrityksen muista tuotteista."

Esite listaa myös viisi askelta muotoilun hyödyntäjäksi. Tässä niistä tiivistelmä:

1. Ensimmäinen kosketus muotoilua kokeilemalla.
2. Muotoilun käytön yleistyessä kannattaa sopia yhteistyömalli muotoilupalveluntarjoajan kanssa. Yrityksessä nimetään joku vastuulliseksi muotoilusta.
   
3. Laaditaan muotoilustrategia osaksi yrityksen strategiaa. Voidaan palkata sisäinen muotoilija.
   
4. Muotoilujohtaja vastaa muotoilustrategian ja yrityksen strategian yhtenäisyydestä.
5. Muotoilu ohjaa yrityksen tuotekehittämistä.
   

Tie Muotoilun käyttäjäksi -esite löytyy myös netistä

Onko käyttäjälähtöinen suunnittelu edellytys tuotteen menestymiselle?

Kukapa meistä ei olisi törmännyt tuotteeseen, joka saa meidät tuntemaan itsemme tyhmäksi, kun emme osaa käyttää sitä. Yksi, minkä kanssa viimeaikoina olen taistellut, on välipala-automaatti. Pyörivää laitetta ei pitänytkään pysäyttää nuolen kohdalle vaan ennen nuolta. Lopputuloksena sain maksamani kinkkuvoileivän sijaan metvurstileivän, enkä voi sietää metvurstia. No, näitähän sattu, mutta tiedoksenne käyttäjät: Te ette ole tyhmiä! Tuotteet, jotka saavat teidät tuntemaan itsenne tyhmiksi on vain suunniteltu huonosti.

Totuushan on, että jos ei tuote toimi odotetulla tavalla, siitä ei pidetä ja sen käyttöä vältetään. Mikäli tuotteen käyttöä ei ymmärrä ilman erillisiä ohjeita, sitä saatetaan käyttää väärin tai ei ollenkaan. Vaikka pakkauksessa kuinka käskettäisiin lukemaan ensin käyttöohjeet, on turha odottaa, että jokainen etsisi paketista käyttöohjevihon ja lähtisi sitä selailemaan. Innostus uudesta tuotteesta on suuri ja sitä halutaan heti kokeilla.

Helposti käytettävä tuote

Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä monimutkaisempi laite on kyseessä, sitä helpommin sen käyttötavan tulisi olla ymmärrettävissä. Mietitäänpä akkuporakonetta. Taulut pitäisi saada seinille, joten käyn ostamassa uuden akkuporakoneen rautakaupasta. Avaan paketin, huomaan ohjekirjan ja sen alla olevan koneen. Otanko ensimmäisenä tarkasteluun ohjekirjan vai akkuporakoneen? Innostus uudesta koneesta on kova, joten tietenkin tartun heti itse koneeseen.

Ottaessani porakoneen laatikosta, tiedän heti, miten siitä tulisi pitää kiinni, eikö totta? Tämä intuitiivisuus on saatu aikaan rungon ja varren muotoilulla. Tiedän myös ilman ohjekirjaa, mihin kohtaan akku tulee liittää ja saan sen yhdellä painalluksella paikalleen. Kun pidän konetta kädessäni, voin saman käden etusormella painaa napista, joka saa poranterän pyörimään. Ja pyörimissuunnan vaihtaminen onnistuu peukalon ulottuville asetetulla napilla irrottamatta otetta itse laitteesta. Osasin siis käyttää laitetta ilman ohjekirjan avaamista ja totesin pystyväni tekemään tauluja varten siistejä reikiä seinään yhdellä kädellä. Kymmenessä minuutissa taulut ovat seinillä. Tälläinen laite saa käyttäjänsä tuntemaan itsestään ylpeyttä omasta osaamisestaan.

Mutta entä jos kaikki olisikin toisin?

Jos muotoilussa ei olisikaan mietitty käyttäjää ja käyttötilannetta, miten toimisi akkuporakone silloin? Kuvitellaan taas, että avaan laatikon, joka sisältää upouuden, kiiltäväpintaisen porakoneen. Siitä löytyy terä paikaltaan ja jonkin näköinen akkukin pakkauksessa on. Löydän kyllä koneesta kohdan, mihin akku pitäisi laittaa, mutta en oikein tiedä, miten päin se pitäisi laittaa tai miten sen saisi pysymään paikallaan.

Löydän laatikosta eri näköisiä liittimiä, jotka voisivat auttaa akun kiinnittämisessä, mutta kuitenkaan ne eivät tunnu sopivan siten kuin ajattelin. Nyt minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko etsin käyttöohjeesta oikean ohjeen tai asennan akun sen mukaan, mikä itsestäsi hyvältä tuntuu.

Kun akku on suurin piirtein paikallaan, haluaisin kokeilla, onko siinä virtaa ja toimiiko porakone, mutta laitteen sisältämät kolme samanlaista nappia eivät kerro, mitä niistä pitäisi painaa. Uteliaana ihmisenä painan niistä kaikkia vuoron perään. Mutta koska mistään niistä ei mitään kuitenkaan tapahdu, ajattelen, toimiiko kone ollenkaan. Jos nyt tässä vaiheessa olen viisas, vilkaisen ohjekirjasta ennen kuin menen palauttamaan konetta rautakauppaan. Nyt huomaan, että ennen akun kiinnittämistä siitä olisi pitänyt ruuvimeisselillä poistaa yksi osa ja ladata akkua yön yli, ennen kuin se on toimintavalmis.

Jos vielä seuraavana aamuna nämä tehtyäni minulla riittää puhtia jatkaa koneen kanssa askartelua, pääsen lopulta virittämään akun takaisin koneeseen ja testaamaan sitä uudelleen. Edelleenkään ei napeista mitään tapahdu. Jos en vielä tässä vaiheessa heitä koko konetta seinään, luen todennäköisesti käyttöohjevihkoa lisää huomatakseni, että jotta poranterä pyörisi eteenpäin, joudun painamaan yhtä aikaa kahta ylimmäistä nappia ja jotta poranterä pyörisi taaksepäin, joudun painamaan yhtä aikaa kahta alimmaista nappia. Yksinkertaista?

Lopultakin voin todeta, että kone toimii ja terä pyörii. Huomaan kuitenkin, että napit on asennettu niin lähelle terää, että painamalla niitä käteni ei ylety oletettuun kahvaan asti. Niinpä lopulta rei'ittäessäni seinää, pidän siitä yhdellä kädellä kiinni ja toisella painan sivusuunnasta jäykkiä nappeja kahta kerrallaan pohjaan. Lopputulos: Nappien painamisen takia poraa on vaikea pitää suorassa enkä saa reikiä osumaan kohdalleen. Totean, etten taida olla mikään tekniikan ihmelapsi ja seuraavalla kerralla soitan ammattimiehen poraamaan reikiä seinään.

Pelkkä tekniikka ja hinta eivät riitä

Käyttäjälähtöinen suunnittelu tuotekehityksessä saattaakin olla elintärkeää tuotteen menestymisen kannalta. Pelkkä tekninen hienous ja mahdollisimman edullinen valmistettavuus eivät riitä ihastuttamaan tuotteen käyttäjiä. Teollinen muotoilu on yksi tapa tuoda tuotteisiin lisäarvoa, mikä saattaa olla avain tuotteen menestymiseen.

Tätä lisää!

Überkuul kertoi jo lokakuussa Samsungin pesukoneesta, jonka on muotoillut Andre Kim. Ensimmäiset ajatukseni koneen nähdessäni olivat: Upea, tollasen mä haluun, pakko saada!

Tätä tyyliä saisi olla muissakin kodinkoneissa! Mutta ei tietenkään liikaa, ettei hohto katoa... Silleen sopivasti.

Valmistajat! Rohkeutta peliin ja edes koemarkkinoikaa jotain erottuvaa konseptia. Sillä voisi saada kaivattua huomiota markkinoilta.

Lähde

Varjelkaa mainettanne - myös netissä

Nykyajan yhdeksi vaikutuskanavaksi ovat tulleet blogit. Kuka tahansa voi saada oman äänensä ja mielipiteensä kuuluville ja jopa toimittajat seuraavat blogeja aktiivisesti etsiessään jutunjuurta. Ehkäpä blogi- ja muita internetyhteisöjä voisi pitää jonkinlaisina kansalaisjärjestöinäkin. Tarkoituksenahan on tuoda oma mielipide esille ja kenties jopa vaikuttaa johonkin.

Mitä monet yritykset eivät ole vielä tajunneet on, että tämä vaikuttamis/äänensä esillesaamistapa voi vaikuttaa myös heidän maineeseensa. Kun yksi ensin valittaa blogissaan tai keskustelupalstalla jonkin palvelun tai tavaran toimimattomuudesta, toinen yhtyy siihen ja kolmas lukee ne ja vakuuttuu, että tuo ei siis todellakaan toimi, saadaan aikaan helposti huonoa mainetta aiheuttava kierre. Nettibisnes.info-blogissa on varmasti kaikkia yrityksiä ja yrittäjiä kiinnostava kirjoitus aiheesta Maineenhallinta netissä. Kirjoituksessa on hyviä vinkkejä maineensa säilyttämiseksi.

Konkreettinen esimerkki sekä blogivaikuttamisesta että maineenhallinnasta löytyy Kulutusjuhla-blogista. Kulutusjuhla keräsi eri blogeista Welhoa koskevia kommentteja ja lähetti blogijutun linkin Welhon tiedotuspäällikölle. Myös hänen vastauksensa on lisätty blogiin. Hyvät vastaukset paransivat ainakin näiltä osin Welhon mainetta.

Aiheesta myös: Tietoviikko