Ajatuksia muotoilusta #12

"It's really hard to design products by focus groups. A lot of times, people don't know what they want until you show it to them." Steve Jobs

"On vaikeaa suunnitella tuotteita kohderyhmille. Useimmiten ihmiset eivät tiedä mitä haluavat ennen kuin näytät sen heille." Steve Jobs

Lähde

Mitä on design thinking?

Maailmalla keskustellaan paljon design thinkingistä eli vapaasti suomennettuna muotoiluajattelusta ja sen hyödyntämisestä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Muotoiluajattelun keskeisenä periaatteena on, että ajattelemalla kuten muotoilijat, katsomalla laatikon ulkopuolellekin (outside the box) yritykset voisivat löytää uusia tapoja toimia tai kehittää uudenlaisia tuotteita. Muotoiluajattelun voisi kiteyttää kysymykseen, kuinka ammattimainen muotoilija ratkaisisi kyseisen ongelman.

Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta ajattelusta on Nintendo Wii, liikkeellä ohjattava pelikone. Kun kilpailevat valmistajat pyrkivät tekemään pelikoneistaan aina vain realistisempia ja laadukkaampia, päätti Nintendo tehdä jotain aivan muuta. Yhtäkkiä Wiistä tulikin puhutuin pelikone ja sen halusivat jopa sellaiset kohderyhmät, jotka eivät välttämättä muuten olisi pelikonetta ostaneet ollenkaan.

Toinen elektroniikan puolelta tuttu yllättäjä on Applen iPhone. Apple ei pyrkinytkään kilpailemaan suurten kännykkävalmistajien kanssa parhaalla kamerallaan tai muulla teknisellä pikkuseikalla vaan kehitti kännykän, joka on hauska ja helppo käyttää ja yllätti muut valmistajat kosketusnäytöllään. Ja miten vastasivat muut valmistajat tämän yllättäjän iskuun? Pyrkivät tekemään parempia versioita kosketusnäytöllisistä puhelimista. Koskahan Apple yllättää taas uudella ajattelutavallaan?

Jos haluat kehittää luovaa ajattelukykyäsi ja ratkaista ongelmia muotoilijan tavoin, tässä lyhyt oppimäärä muotoiluajatteluun:

1. Tunnista ongelma, joka tarvitsee ratkaisun
   

   Ensimmäinen vaihe muotoiluajattelussa on yllättävän tärkeä. Jos haluat kehittää uuden tuotteen, mieti, mihin tuotetta oikeasti käytetään (ruuvinväännintä ei käytetä ruuvaamiseen vaan jonkin kiinnittämiseksi). Mieti, ketä varten ratkaisuasi olet etsimässä (ei, tuote ei ole olemassa yritystäsi varten, vaan käyttäjää). Jos kehität toimintaprosessia, mieti, mitä prosessilla pohjimmillaan ratkaistaan. Ilman oikeita kysymyksiä et saa vastauksiakaan.

2. Selvitä, kuinka ongelma on tähän asti ratkaistu
   

   Miten kilpailijasi ratkaisevat ongelman? Kuinka monta eri tapaa ongelman ratkaisuun on? Kuinka ne toimivat? Onko niitä mietitty käyttäjän kannalta. Analysoi eri ratkaisuja, mieti niiden hyviä ja huonoja puolia. Jos et tiedä, miten muut ovat ongelman ratkaisseet, et voi kehittää mitään parempaa.

3. Kehitä ongelmaan ratkaisu, joka päihittää kaikki muut 1-0
   

   Nyt on aika päästää luovuus valloilleen. Etsi vastauksia miettimiisi kysymyksiin. Mieti, miten voisit parantaa kilpailevia ratkaisuja (mutta älä tyydy paranneltuun ratkaisuun). Mieti pääsi puhki eri ratkaisuvaihtoehtoja. Anna kaikenlaisille ideoille tilaa, hulluimmillekin. Etsi ratkaisuja, joita muut eivät ole edes ajatelleet. Jos jokin tuntuu mahdottomalta, mieti, miten saisit sen mahdolliseksi. Muista, että totuus on aina vain tämän hetken paras tieto. Uusi tieto voi muuttaa totuutta ja uudenlainen ajattelu voi tehdä mahdottomankin mahdolliseksi. Vasta sen jälkeen, kun luulet miettineesi jo kaikki mahdolliset ratkaisut läpi voit löytää uudenlaisen, luovan tavan ratkaista ongelmasi.

Kun kehität uutta ratkaisua löytämääsi ongelmaan, älä pyri tekemään vain parannusta vanhaan, vaikka hyväksikin todettuun, ratkaisuun. Pyri löytämään ratkaisu, jota muut eivät olisi edes osanneet ajatella.

Ajatuksia muotoilusta #11

"The difference between a Designer and Developer, when it comes to design skills, is the difference between shooting a bullet and throwing it." Scott Hanselman

"Ero Muotoilijan ja Tuotekehittäjän välillä, mitä tulee muotoilutaitoihin, on kuin ero luodin ampumisen ja heittämisen välillä." Scott Hanselman

Lähde

Onko muotoilukilpailun voitto tae hyvästä tuotteesta?

Mieheni kännykkä veteli viimeisiään joten oli aika hankkia uusi puhelin. Ostoprosessi kulki suurin piirtein rataa ärsyyntyminen vanhaan - uuden ostamisen tarve - tiedonhankinta vaihtoehdoista netistä - mallin valinta hankitun tiedon ja hinnan perusteella - valitun mallin etsiminen lähikauppiailta. Valittu puhelinmalli näytti tyylikkäältä, oli ohuimpia hintaluokkaan kuuluvia malleja, sisälsi kaiken tarpeelliseksi koetun ja piilotti näppäimet siksi aikaa, kun niitä ei tarvittu. Mutta ainakin omaan mielipiteeseeni suurin vaikuttaja oli maininta, että tuote on palkittu arvostetussa muotoilukilpailussa. Vau, ajattelin. Sen täytyy olla hyvä, kun se on jopa muotoilukilpailussa palkittu. Tämä ostos ei ainakaan mene pieleen, siitä muotoilukilpailupalkinto toimi mielelleni takeena.

Kuten normaalisti, ensimmäiset päivät menivät tuotteeseen tutustumisessa. Mutta jostakin syystä tämä ei-Nokialainen vaikutti kovin hankalalta tutustuttavalta. Puuttumatta sen enempää sen ohjelmalliseen sisältöön, jo itse tuote on muotoilultaan omituinen. Tässä muutamia perustavanlaatuisia ongelmia, joita pienellä käytölläni olen kokenut:

• Näppäimistö on hankala liu'uttaa esiin ja joudun kokeilemaan edelleen vähintään kolmea eri liu'utustapaa ennen kuin onnistun
• Yritin kerran keskellä yötä katsoa kännykästä kellonaikaa. Ennen kuin huomasinkaan, olin soittanut appiukolleni. Näytön vieressä olleille näppäimille riitti, että pidin sormeani sekunnin väärässä kohdassa.
• Näppäimistön ollessa liu'utettuna auki kännykän takaa tulee esiin kamera. Mutta kameran alla on tyhjää tilaa, jolloin etu- ja takakannen väliin jää puolen sentin paksuinen väli. Kuinkahan kauan kestää, että se kerää tarpeeksi töhnää ja möhnää sisäänsä eikä suostu enää liukumaan kiinni?

Saman tien aivojeni loukoissa heräsikin kysymys, miten muotoilukilpailuissa tuotteet arvotetaan. Eikö toiminnallisuudella ole väliä vai riittääkö voittoon pelkkä tyylikäs ulkomuoto? Ja samaa olen ihmetellyt kyllä aiemminkin. Muotoilu kun tuntuu välillä olevan alue, jonka kaikkia aikaansaannoksia pitäisi ylistää, vaikka monet laskisin ennemmin taiteen puolelle heikon tai jopa kokonaan puuttuvan käytettävyyden takia.

Eipä hätää, en ole ainoa tässä maailmassa, joka uskaltaa kritisoida muotoilun kritiikittömyyttä. Joku on jopa tehnyt asialle jotakin ja palkinnut tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuotteita huonosta muotoilusta. Oops Design Award on palkinnut tuotteita arvonimillä rumin (UGLIEST PRODUCT DESIGN 2009), hulluin (SILLIEST PRODUCT DESIGN 2009) ja turhin (MOST USELESS PRODUCT DESIGN CONCEPT 2009) tuotemuotoilu. Yhdenkään tuotteen olemassaoloa ei oikein voi puolustella. Hyvä puoli voittajille kuitenkin on se totuus, että jos tuote herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta tai vastaan, se herättää sitä myös toisinpäin. Eli vaikka minä en kyseisistä tuotteista pidäkään, saattaa joku muu ihastua niihin ensi silmäyksellä. Ties, vaikka menisivät hyvinkin kaupaksi, kunhan kohderyhmä on oikea.

PS. Mukana kilpailussa ei ole ollut ainostaan aloittelevien tai tuntemattomien muotoilijoiden tuotteita. Suurimpaan osaan ehdokkaista olen törmännyt ennenkin ja edellisiltä vuosilta listattujen mokien mukana on tuotteita myös sellaisilta nimiltä, kuin Philippe Starck ja Hella Jongerius.

Ajatuksia muotoilusta #10

"Math is easy; design is hard." Jeffrey Veen

"Matematiikka on helppoa; muotoilu on vaikeaa." Jeffrey Veen

Lähde

10 tapaa tappaa luovuus työpaikalla

1. Hauku kaikki huonot ideat lyttyyn ja naura päälle räkäisesti.
2. Epäile hyviäkin ideoita suureen ääneen.
3. Älä hyväksy alaistesi ajatuksia, mutta esitä ne myöhemmin ominasi.
4. Älä anna työntekijöiden jutella turhia keskenään työpäivän aikana. Vitsit varsinkin on kielletty.
5. Pidä huolta, ettei kukaan varmasti ole yliaikaa kahvitauolla tai ruokatunnilla
6. Anna lisää tehtäviä työntekijöille jos he näyttävät siltä, että heillä ei ole mitään tekemistä (sillä ajatteleminenhan ei ole oikeaa työtä).
7. Kerro alaisillesi tarkka aika, koska he saavat olla luovia.
8. Vaadi hyvistä ideoista kymmensivuinen raportti valmiiksi samana päivänä, jona annoit ongelman ratkaistavaksi. Kysele vielä päivän mittaan moneen kertaan, joko se on valmis.
9. Aiheuta alaisillesi ylimääräistä stressiä kertomalla tehtävään liittyviä yksityiskohtia aina vähän myöhässä, jotta he joutuvat tekemään samat asiat uudestaan.
10. Hauku maanrakoon sellainen työntekijä, joka on kehdannut esittää idean, jota muut ovat jostain kumman syystä pitäneet hyvänä, mutta joka ei onnistunutkaan. Niin ja kannattaa siinä samalla haukkua se koko muukin ryhmä, kun kerran pitivät ideaa hyvänä.

Lisää luettavaa aiheesta: Teresa M. Amabile: How to Kill Creativity

Ajatuksia muotoilusta #9

"People ignore design that ignores people." Frank Chimero

"Ihmiset jättävät huomiotta muotoilun joka jättää huomiotta ihmiset." Frank Chimero

Lähde

Luovuus ja innovointi kukoistamaan

Erottuakseen ja menestyäkseen markkinoilla on yrityksen oltava innovatiivisempi ja luovempi kuin kilpailijansa. Kaikki uuden kehittäminen ja erilaisen keksiminen vaatii luovuutta ja voidakseen olla kilpailijoitaan erinomaisempi, on luovuuttakin löydyttävä erinomaisen paljon.

Kuka on luova?

Jokainen ihminen on omalla tavallaan luova. Luovuus on oppimisen ja kehittymisen perusedellytys. Luovuutta on, kun lapsi oivaltaa, että kiviä voi heitellä veteen ja ne plupsahtavat kivasti. Luovuutta on kehitellä parasta tapaa grillata absoluuttisen täydellinen pihvi. Luovuutta on käyttää vanhoja karkkipapereita ja tehdä niistä lompakoita. Luovuutta on monenlaista. Yrityksenne luovin tyyppi saattaakin olla juuri se outolintu, joka tekee kaiken aivan erilailla kuin muut.

Miten luovuutta voi lisätä?

Luovuuteen kannustava ympäristö saattaa tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minä kaipaan hiljaista ympäristöä ongelmia ratkaistessani. Joku kaipaa keskustelukumppaneita, joiden kanssa setviä ongelmaa. Toiset tarvitsevat taustamusiikkia voidakseen keskittyä. Tärkeintä lienee kuitenkin, etteivät työ tai työympäristö ole stressaavia. Lisäksi työpaikalla tulisi tuntea itsensä ja ajatuksensa tärkeiksi. Kun luovien ajatusten esittämisestä saa jonkinlaisen hyödyn itselleen, kannustaa se esittämään niitä lisää. Kannustettaessa luovuuteen kaikkia uusia ideoita pitäisi kuunnella, jaoteltiin ne sitten hyviksi tai ei niin hyviksi. Jos huonot ajatukset koetaan negatiivisina, ei kohta kukaan uskalla tuoda esiin niitä hyviäkään maineensa menettämisen pelossa. Luovuuden johtamisessa tulisi olla ensimmäisenä tavoitteena saada aikaan kaikenlaiset ideat hyväksyvä (usein käytännössä kovin nauravainen, ajatuksia ilmaan heittelevä) ilmapiiri ja vasta sen jälkeen voidaan miettiä ajatusten laadullisia ominaisuuksia.

Luovuus hukassa?

Jos yrityksen sisäinen luovuus tai sen vaatima aika ei muilta töiltä riitä uusien toimintamallien tai ongelmia ratkaisevien tuotteiden kehittämiseen, voi innovoinnin ulkoistaa. Tuotekehityksen luovuusastetta lisäät yksinkertaisesti ostamalla innovointipalvelut alan ammattilaiselta, muotoilijalta. Samalla kun säästätte oman aikanne siihen, mitä teette parhaiten, saatatte vähentää myös muutamia päänsäryn ja stressin aiheuttamia sairauspoissaoloja. Luova ajattelu kahdeksan tuntia päivässä muiden töiden ohella kun on todella raskasta.

Ajatuksia muotoilusta #8

"Everything is designed. Few things are designed well." Brian Reed

"Kaikki on muotoiltu. Harvat asiat on muotoilu hyvin." Brian Reed

Lähde

Mikä on tuotteesi merkitys ostajalle?

Jotta kukaan ylipäätään ostaisi tuotettasi, tulisi sillä olla jonkinlainen tarkoitus käyttäjälleen. Tarkoitus voi olla tunteita herättävä, kuten hyväksytyksi tulemisen tunne, kun teinityttö saa samanlaisen laukun kuin kavereillakin, tai se voi olla käytännöllisempi, vaikka helpotus kotitöihin, kun käsinpesun sijaan astiat voikin pestä koneella ja itselle jää enemmän arvokasta vapaa-aikaa. Tämä tuotteen sisältämä, käyttäjän määrittämä tarkoitus ratkaisee ostopäätöksen.

Mikä on edullista ja mikä kallista?

Jos sinulla olisi ylimääräinen sata euroa, kumman ostaisit: tehokkaan imurin vanhan, huutavan ja hermot vievän luuskan tilalle vai kauniin korun vaimosi kaulaan? Epäilemättä kallistuisit imurin puolella. Mutta jos tarkoituksesi on saada vaimo hymyilemään hääpäivänänne, kauan haaveiltu, parempi imuri ei välttämättä kohtaakaan tarkoitustaan, toisin kuin kaunis koru, joka todennäköisesti onnistuu tarkoituksessaan paremmin.

Jos molemmat, imuri ja koru, ovat saman hintaisia, miksi yksi tuntuu yhdessä tilanteessa kalliilta ja toisessa edulliselta? Vaikka molemmat tuotteet olisivat markkinahinnoiltaan samassa sarjassa eli keskihintoja hieman kalliimpia, määrittää tarkoitukseen sopivuus tuotteen kalleuden tai edullisuuden. Mitä tarkoituksenmukaisempi tuote on ostajalleen, mitä hyödyllisempi se on tähän tarpeeseen, sitä arvokkaampana ostaja sitä pitää. Sata euroa vaimon tuhahduksesta imurin nähdessään ei ole hintansa väärti, mutta jos sama sata euroa on käytetty vaimolle sopivaan koruun, alkaa hinta tuntua oikealta.

Koska ostaminen on kannattavaa?

Ostaja haluaa aina rahalleen vastinetta. Jos jokin tuntuu kalliilta, se tarkoittaa vain, että kyseinen tuote ei sovi haettuun tarkoitukseen hintansa arvosta. Ostaminen on kannattavaa ainoastaan silloin, kun rahalla saa enemmän, kuin mistä maksaa. Tällöin ostoksen tuoma hyöty on ostajan mielestä arvokkaampi kuin siitä maksettu hinta.

20 euroa tavallisesta lasimaljakosta voi tuntua kalliilta: saahan niitä kirpputorilta eurolla, parilla ja yhtä hyvin pitävät kukat esillä. Mutta 1 250 euroa aalto-kukasta voi olla juuri sopiva hinta, jos haluaa viestiä vierailleen olevansa varakas ja tyylitajuinen.

Hinnan edullisuus on siis kovin suhteellista. Tästä on tuotteiden valmistajille ja myyjille se hyöty, että tuntiessaan asiakkaansa ostoon vaikuttavat syyt he voivat muokata tuotteitaan tarkoituksenmukaisemmiksi. Ennen ostajien mielestä kalliilta tuntunut tuote onkin nyt kannattava ostos. Hyvin onnistuttaessa hintaa voidaan uskaliaasti jopa nostaa.

Miten saat selville ostajien tarkoitusperät?

Ostajien motiiveja voidaan selvittää monella tavalla; voit esimerkiksi järjestää kyselyjä tai soittaa suoraan muutamalle asiakkaallesi haastatellaksesi heitä. Omaperäisempi tapa saada suoraa tietoa asiakkaidesi arvostuksista on laittaa heidät kirjoittamaan mainoksenne tekstit. Kun seuraavan kerran menette alan messuille esittelemään tuotettanne, järjestäkää arvonta, johon osallistuvien tehtävänä on kirjoittaa teksti tulevaan tuote-esitteeseenne tai mainokseen. Saatte kerralla monta ehdotusta, jotka kilpaa kehuvat tuotettanne. Teksteistä voitte päätellä jo pitkälle, miten eri ihmiset tuotteenne kokevat ja mihin tarkoituksiin he ajattelevat tuotteenne sopivan. Kaiken lisäksi saatatte saada hyvinkin julkaisukelpoisia ehdotuksia mainosteksteiksi (suosittelen kuitenkin maksamaan julkaistavien ehdotusten tekijöille rahallisen korvauksen heidän tuotostensa käyttämisestä).

Jos kiinnostuit aiheesta, lisää voit lukea Steve Dillerin, Nathan Shedroffin ja Darrel Rhean kirjasta Making Meaning: How Successful Businesses Deliver Meaningful Customer Experiences

Ostajien tarkoitusten mukaista muotoilua taas saat design by Kujasta. Kysy lisätietoja p. 040 706 22 24 / Irina Kujanpää