Älä ärsytä asiakasta turhaan, opasta perille asti

Luin Steve Krugin verkkosuunnitteluun liittyvän käytettävyyskirjan Älä pakota minua ajattelemaan. Krugin pääperiaate käytettävyydessä on kirjan nimen mukaisesti: älä pakota käyttäjää ajattelemaan. Sama ohje saisi olla pääperiaatteena kaikessa suunnittelussa ja muotoilussa. Kirja toikin mieleeni erään asian, joka todella ärsyttää, jos sitä ei ole hoidettu kunnolla. Toimipaikkaopasteet.

Mietitäänpä seuraavaa tilannetta: Olet menossa tärkeään tapaamiseen toiselle paikkakunnalle yritykseen, jossa et ole ennen käynyt. Kartan tai navigaattorin avulla olet paikantanut osoitteen, mutta perille päästessä huomaat edessäsi useita rakennuksia. Nyt pitäisi vain löytää oikea rakennus. Ilman kunnollisia toimipaikkaopasteita olet hukassa. Vaihtoehtojasi on lähteä kiertämään rakennuksia yksi kerrallaan läpi tai etsiä joku, joka osaisi opastaa. Soittaminen yhteyshenkilöllekin ratkaisisi pulmasi. Olemme vain kovin hanakoita kysymään apua ja mieluiten selviäisimme itse näinkin pienistä asioista.

Mutta tilanne jatkuu. Olet jollakin tapaa löytänyt oikean rakennuksen ja nyt tarvitsisi päästä sisään ja löytää oikea henkilö. Sisäänkäyntejä on talon eri reunoilla kaksi samanlaista. Arpomalla valitset toisen, josta päädytkin halliin toimiston sijaan. No, peruuttamalla pääset takaisin ja toiselle ovelle. Pahimmassa tapauksessa edessäsi on sisätiloissa käytävä ja ovia eikä yhtään kylttiä. No, kysymällähän siitä selviää, mutta olisi se taas niin kiva tuntea, että pärjää itsenäisesti ja löytää perille. Kaiken lisäksi oletuksenasi on ollut, että löydät saman tien oikeaan paikkaan etkä osannut varautua kulkemaan kymmentä minuuttia ympäri pihoja. Myöhästyt.

Kyltit kuntoon

Jos omatunto painaa kun yrityksenne opasteet eivät ole kunnossa ja joku ainakin joskus tulee luonanne käymään, mieti, olisiko jokin seuraavista tarpeen.

• Yrityksen nimi ISOLLA sisääntuloalueen lähellä näkyvällä paikalla
• Toimii samalla mainoksena ohikulkijoille
• Jostain syystä puuttuu tai on turhan huomaamaton yllättävän monessa paikassa
  
• Jos yrityksen alueella on useita rakennuksia, selkeä kartta opastamaan perille
  
• Kartan sijaan opaste infoon ja sieltä opastus oikeaan paikkaankin kelpaa
  
• Jos rakennuksessa on useampi sisäänkäynti, tulee pääsisäänkäynnin erottua selkeästi
• Istutukset, katos, kiveys, tervetuloa-kyltti
  
• Kylttejä, kylttejä, kylttejä!
• Jokaisen erillisen rakennuksen seinään (tuotanto, myynti, toimisto, info, jne.)
• Jokaisen ulko-oven luo, jotta tietää, mihin niistä kulkiessaan joutuu
• Sisätilojen oviin selkeät nimikyltit, myös jokaisen henkilön huoneen kohdalla
• Pidä ajan tasalla

Varsin tärkeää toimipaikkaopasteista huolehtiminen on, jos kävijöiden joukossa on asiakkaitanne. Miksi ärsyttää yrityksen tärkeimpiä henkilöitä, kun pienellä panostuksella heidät voisi opastaa helposti perille. Tyylikkäintä olisi tietenkin käyttää yhteneviä kylttejä, jotka graafinen suunnittelija on suunnitellut yritysilmettä tukemaan, mutta perillepääsemistä auttaa jo A4-tuloste pääovessa toivottamassa tervetulleeksi.

Kun asiakas tulee ensimmäistä kertaa käymään tiloissanne, mutta kyltit ja opasteet puuttuvat, on vielä yksi keino saada asiakas tuntemaan itsensä tärkeäksi. Vastaanota hänet sisääntulopaikalla ja opasta itse perille.

Muita aihepiiriin liittyviä kirjoituksiani:

• Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle
  
  
• Onko käyttäjälähtöinen suunnittelu edellytys tuotteen menestymiselle?

3 syytä rakastaa tavaraa

Kevät on rakkauden aikaa. Suomalaisetkin alkavat hymyillä auringon pikku hiljaa lämmittäessä ja ensimmäisten kukkien ilmestyessä pihoille.

Rakkauden tuntemisesta on paljon hyötyäkin. Se varmistaa, että vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Saadessaan rakkautta ihminen kokee hyväksyntää ja arvostusta. Ihmisten ja eläinten lisäksi meidän tulisi kuitenkin rakastaa myös omia tavaroitamme. Kyllä, rakastakaa ympärillänne olevaa materiaa, jota olette kotiinne kasanneet!

Miksi, saatatte kysyä. Miksi minun tulisi rakastaa jotain maallista mammonaa? Tähän on montakin syytä, mutta saanen esitellä niistä 3 tärkeintä.

1. Estät turhaa kulutusta
   Ei rakkautta: Mieheni mielestä minulla on aivan liikaa laukkuja. Niitä tulee ostettua aina "tarpeen" mukaan. Ja kun tarve täytyy heti saada tyydytetyksi, tulee ostettua tarjouksesta edullinen, tekonahkainen muotilaukku.
   Lopputulos: Pian laukku ei joko enää sovi minkään vaatteen kanssa tai se alkaa rispaantumaan reunoistaan. On ostettava siis uusi laukku.
   Rakkautta: Ihastuin laukkuun jo ensisilmäyksellä. Mitä enemmän otin siitä selvää, sitä enemmän siitä pidin. Perusteluja itselle riitti, miksi tarvitsisin juuri tämän laukun, vaikka sen hinta oli yli kymmenkertainen muihin laukkuihini verrattuna. Totuus oli kuitenkin, että rakastuin laukkuun.
   Lopputulos: Ajaton laukku sopii eri asujen kanssa ja laadukkaana se kestää käytössä.
   
   
2. Vähennät jätteen määrää
   Ei rakkautta: Punaisesta tekonahkaisesta laukustani irtosi vetoketju.
   Lopputulos: Roskiin.
   Rakkautta: Nahkalaukkuni sauma aukeaa.
   Lopputulos: Yritän korjata itse tai vien suutarille.
   
   
3. Täytät tarpeesi ja koet mielihyvää
   Ei rakkautta: Ostan nopeasti jonkun laukun hajonneen tilalle.
   Lopputulos: Laukku ei ihan vastaa ajattelemaani, joten jatkan etsimistä.
   Rakkautta: Etsin laukkua pidempään, kunnes löydän juuri täydellisen.
   Lopputulos: Kerron iloisena kavereille, kuinka upean laukun löysin ja käytän sitä aina, kun mahdollista, jotta kaikki huomaavat, kuinka upea olen upean laukkuni kanssa.
   

Ajattelet varmaan, että et sinä ainakaan tuon viimeisen kohdan mukaan toimi. Ikävä tuottaa pettymys, mutta tuollaisia me ihmiset juuri olemme. Olivat kyseessä sitten laukut tai mikä tahansa tuote, palvelu tai asia, valitsemme ne järjen sijaan tunteilla. Hyvä uutinen kuitenkin on, että tunteisiin kannattaa luottaa. Uskalla rakastua, niin olet ehkä hitusen onnellisempi ja maapallokin kiittää!

Keksitkö lisää syitä, miksi tuotteita kannattaa rakastaa? Vai oletko kenties toista mieltä? Kommentoida saa vapaasti.

PS. Rakas mieheni, tämä ei tarkoita sitä, että en enää tarvitsisi lisää laukkuja...

Mitä teollinen muotoilija käytännössä tekee?

Hanna Sirén pohtii Humanistin työblogissa, mitä muotoilijat käytännössä tekevät. Koska muotoilijan työnkuva on varmasti monelle muullekin ei-muotoilijalle hämärän peitossa, yritän valottaa asiaa vastaamalla muutamaan häntä mietityttäneeseen kysymykseen teollisen muotoilijan näkökulmasta.

"heräsin huomaamaan, etten tosiaankaan tiedä, mitä muotoilijat käytännössä tekevät päivät pitkät. Istuvatko he tietokoneella, pitävätkö he palavereja, lukevatko he kohderyhmiin tai tuotteisiin liittyviä aineistoja? Miten ihmeessä he kuluttavat 8 tuntia 5 päivänä viikossa?"

Suurimman osan ajastani istun tietokoneella. Tosin yrittäjänä teen sillä myös muutakin, kuin vain muotoiluun liittyviä töitä. Tietokoneella mallinnan 3d-ohjelmalla tuotteista virtuaalisia, kolmiulotteisia malleja, joita voidaan käyttää suoraan apuna tuotteen, sen mallin tai muotin valmistuksessa. Toisinaan teen näistä 3d-malleista kuvia, joita käytän tuoteidean esittelyyn palaverissa asiakkaan kanssa. Kuvia voidaan tehdä myös asiakkaalle markkinointitarkoituksiin.

Tietokoneella mallintamisen ja palavereiden lisäksi aikaa menee paljon muuhunkin. Muotoiluprojektin aluksi selvitän esimerkiksi kilpailevia tuotteita, jotta en vahingossakaan lähtisi tekemään samanlaista tuotetta, kuin on jo olemassa. Kohderyhmiin ja tuotteen käyttöön pitää myös luonnollisesti tutustua hyvin. Luonnostellessa piirrän perinteisesti käsin ja kirjoitan ylös mieleen tulleita ideoita. Näitä ideoita käyn läpi monta kertaa ja yritän saada aikaan jotain uutta. Tässä vaiheessa työskentelyä toistan aiemmin esittelemääni kehitä-karsi -menetelmää. Tuotteen yksityiskohtien ja toimivuuden miettiminen vie myös paljon aikaa. Parhaista ideoista joko piirrän tai mallinnan tietokoneella kuvia asiakkaalle esiteltäviksi. Oma aikansa menee myös kuvien esittelykuntoon laittamisessa.

Muotoiluprojektiin sisältyy ajoittain myös mallintekoa. Mallit voidaan tehdä käsin tai tarkempia menetelmiä käyttäen, esim. 3d-tulostamalla (tästä menetelmästä kirjoitan myöhemmin lisää). Jos tuotteesta tarvitaan mittakuvat, tehdään ne 3d-mallinnoksen avulla.

"mihin ihmisten aika menee?"

Lyhyesti vastattuna: tiedonhankintaa, ideoiden etsimiseen ja kehittämiseen eri tavoin, ideoiden, muotojen ja yksityiskohtien viimeistelyyn, ajatusten "tulostamiseen" ja niiden esittelyyn.

"En epäile, etteikö muotoilu sinänsä olisi "oikeaa työtä", ja etteivätkö muotoilijat hioisi ideoitaan mutta miten siihen saa kulumaan esim. vuoden työajan?"

Vuoden mittainen projekti on pitkä ja sisältää monta eri vaihetta. Todennäköisesti muotoilija kuitenkin tekee useampia projekteja yhtä aikaa. Yhden projektin tekeminen kokoaikaisesti ei mielestäni ole kannattavaakaan. Työn, johon varaan kolme viikkoa tekoaikaa, voisin varmasti tehdä viikossakin, mutta ideoiden kehittämisessä pidempi aika on ehdottomasti parempi. Kolmen viikon aikana ajatukset ehtivät hautua pääkopassa. Jos tekisin työn suoraan putkeen viikossa, saattaisin parin viikon päästä keksiä hyvän ratkaisun johonkin tuotteeseen, mutta silloin olisi jo liian myöhäistä käyttää ideaa. Kun teen projekteja useampia yhtä aikaa, jää kunkin projektin ideoille myös aikaa hautua hyväksi sopaksi.

Toivottavasti näistä vastauksista on yhtään apua muotoilijan käytännön työn sisällön hahmottamiseen. Kuka tahansa, kenellä vain on oma mielipide tai näkemys asiaan, laittakaa kommentteja! Mitä muotoilijat käytännössä tekevät?

Tarvitessasi teollisen muotoilijan palveluita käänny puoleeni:
p. 040 706 22 24 / Irina Kujanpää. Tarkempaa tietoa palveluistani löydät design by Kujan nettisivuilta.

Linjaamalla projekti haltuun

Olen joskus tehnyt sen virheen, että lähdin viemään muotoiluprojektia eteenpäin ilman kunnollista projektinhallintaa. Tuloksena oli vain hakuammuntaa ilman suuntaa, jonne tähdätä. Onneksi olen nopea oppimaan ja palveluihini kuuluukin jokaisen projektin alkuun tuleva dbK Linjaus.

Projektin kunnollinen linjaaminen säästää sekä työaikaa, että hermoja - oli kyseessä sitten muotoilu- tai mikä tahansa muu projekti. Selvittämällä asiakkaan kanssa kerralla tapaamisessa projektin tavoitteet, rajat ja toiveet, ei jokaista asiaa tarvitse erikseen varmistella myöhemmin. Näin saavat osapuolet paremmin työrauhankin. Jopa koko projektin onnistuminen saattaa olla kiinni sen aloittamisen onnistumisesta.

Suunta muotoilulle

Jokainen tekemäni muotoiluprojekti alkaa keskustelemalla projektin toisten osapuolten kanssa. Keskustelun tarkoituksena on selvittää projektin tavoitteita, toiveita ja vaatimuksia. Keskustelu ei kuitenkaan aina välttämättä riitä selvittämään, mitä asiakas tuotteelta haluaa. Tuoteideasta on tarkoitus saada asiakkaan (ja tietysti tuotteen kohderyhmän) toiveiden näköinen. Voisin toki lähteä muotoilemaan omien mieltymysteni mukaista tuotetta, mutta koska työtäni ei ole tuotteiden kehittäminen itseäni varten, käytän apuna tyylikarttoja.

Tyylikarttojen kuvat ihmisistä, ympäristöistä ja tuotteista on lajiteltu eri tyyleiksi. Keskustelemalla kuvista asiakkaani kanssa saan konkreettisemmin selville heidän mieltymyksiään. Näin saan tuotteen muotoilulle selkeän suunnan ja pääsen luonnostelemaan ideoista asiakkaan toivomia tuotteita.

Kaikki on jo keksitty?

Lukemattomia kertoja on samoja asioita keksitty maailman eri puolilla yhtä aikaa (kts. esim. wikipedia - autot: historia: polttomoottori). Näin on käynyt myös minulle. Opiskeluaikana luokalleni annettiin tehtäväksi muotoilla mp3-soitin. Jokainen 12 opiskelijasta kehitteli omanlaisensa ratkaisun ja tuotteiden ulkonäöt erosivat toisistaan ja silloin markkinoilla olleista melkoisesti. Mp3-soittimia on kuitenkin tullut markkinoille kiivasta tahtia ja suurin osa luokkamme suunnittelemista soittimista näyttäisi tänään suunniteltuina nykyisten mallien kopioilta.

Tärkeä osa linjauksesta onkin kilpaileviin tuotteisiin tutustuminen - ei siksi, että niistä otettaisiin ideoita, vaan jotta vältettäisiin samanlaisen tuotteen tekeminen. On helpompi lähteä kehittämään uudenlaista tuotetta, kun tiedän, millaisia jo markkinoidaan. Tosin ideoiden sanotaan liikkuvan ilmassa eikä koskaan voi olla varma, että kehittämänsä tuote olisi ilmestyessään täysin ainoa laatuaan.

Vaatimuksia muotoilun helpottamiseksi

Kun nämä kolme linjauksen osiota - projektin tavoitteet, muotoilun suunta ja kilpailevat tuotteet - on selvitetty, on muotoilu helppo aloittaa. Vaikka asiakkaasta saattaa joskus tuntua kauhistuttavalta asettaa tuotteen muotoilulle tiukkoja rajoja, helpottaa se kuitenkin työtäni. Vaikeuksia tulee silloin, kun muotoilulle annetaan vapaat kädet. Koen työni olevan ongelmanratkaisua ja pyrin aina löytämään tuotemuotoilussa mahdollisuuksia vaatimusten takaa. Jos ei vaatimuksia ole, on mahdollisuuksien kirjo valtava - ja työ täyttä hakuammuntaa.

Vinkkejä onnistuneeseen projektin aloitukseen

• Selvitä projektin taustat huolella
• Selvittämällä, mitä on jo tehty, ei samaa tarvitse tehdä enää uudestaan
• Projektilla on oltava selkeät tavoitteet
• Tavoitteet antavat suunnan projektille
• Tuloksia on vaikea saada aikaan ilman SELKEITÄ, mieluiten mitattavia tavoitteita
• Rajaamalla projekti ei pääse leviämään käsistä
• Voit tehdä listan asioista, joita projektissa EI käsitellä
• Projektin osapuolien tulee olla hyvin selvillä omista tehtävistään
• Kun tehtävät jaetaan heti projektin alussa, ei niistä tarvitse myöhemmin kinata
• Projektin taustojen, tavoitteiden, rajojen ja tehtävien on oltava jokaisen osapuolen tiedossa
• Pidä huolta, että tieto kulkee myös projektin aikana kaikille

Lisävinkkejä projektinhallintaan

• Aikataulun tulee sisältää myös välitavoitteita
• Aseta aikataulu realistisesti, jotta siitä on helppo pitää kiinni
• Jos aikataulussa pysyminen on tärkeää, kannattaa etukäteen miettiä, mitä tehdään, jos aikataulu uhkaa venyä
• Jos projektissa on useampi osapuoli, kannattaa nimetä projektipäällikkö
  
• Projektipäällikön tehtävänä on huolehtia projektin sujumisesta
• Myös budjetin seuraamiseen voidaan nimetä joku osallisista
  

Ota oppia tuotekehitykseen luonnosta

Teollista muotoilua tarjoavan yritykseni design by Kujan tunnuslauseena on "luonnollista muotoilua". Ajatus siitä, miten luonnossa kasvit ja muut elävät kehittyvät luonnon muotoilemina, pätee pitkälti myös omaan työhöni muotoilijana.

Kuten hyvät lukijani ehkä olettekin jo huomanneet, on design by Kujan ilmeessä vahvana elementtinä kukan kuva. Kukkaa toimiikin hyvin tämän luonnollisen muotoilun periaatteen esimerkkinä. Paitsi että pidän itse kauniista asioista, pyrin myös muotoilemaan kauniita tuotteita. Asiaa pitää kuitenkin katsoa hieman syvemmältä.

Luonto luo ja valitsee

Kauneimpienkin kukkien ulkonäkö perustuu täysin käytännöllisyyteen. Niin kukat, kuin kaikki muukin elävä luonto pyrkii jatkamaan sukuuan. Kukan selviytymistä edistävä esteettisyys on pitkäaikaisen kehityksen tulos. Matkan varrella joukosta karsiutuvat heikot yksilöt ja sukuaan pääsevät jatkamaan vain pölyttäjien mielestä houkuttelevimman näköiset kasvit.

Kun kukan siemenestä kasvaa luonnossa taas uusi kukka, määräytyy tämän kauneus paitsi perintötekijöistä, myös vallitsevista olosuhteista. Kasvi pääsee jatkamaan sukuaan, mikäli selviytyy olosuhteiden ja pölyttäjien houkuttelevuuden asettamista vaatimuksista. Pikku hiljaa kukista kehittyy luonnollisesti ihmisenkin silmää ihastuttavia kasveja, vaikka niiden ulkonäkö perustuu täysin vain selviytymiseen ja oikeanlaisen pölyttäjän ohjaamiseen oikeaan kohtaan.

Tuotekehityksessä muotoillaan kehittäen ja karsien

Samoja periaatteita noudattaa myös tuotemuotoilu. Muotoiltavalla tuotteella on jokin funktio, käyttötarkoitus, joka on muotoiltaessa ensimmäinen lähtökohtani. Pyrin muotoilemaan tuotteista mahdollisimman hyvin toimivia ja helposti käytettäviä (hmm, sama pätee myös palveluihini...). Mutta vaikka tuote olisi kuinka toimiva ja käytännöllinen, ei tällä ole mitään merkitystä jos tuotetta ei voida valmistaa tarpeeksi edullisesti. Taide on käsite erikseen, mutta teollisen muotoilun tuloksena tulee olla ostajilleen sopivan hintainen tuote.

Tuotekehitys etenee samaan tyyliin, kuin kasvien luonnollinen kehityskin - kehittämällä ja karsimalla. Luonnostellessa (vrt. luonto - luonnos) muotoilen tuotevaihtoehtoja, joista vain paras tai parhaat ideat selviävät jatkokehitykseen. Näistä konseptoin taas vaihtoehtoja tuotteen parhaan mahdollisen olomuodon löytämiseksi. Ja taas vain parhaat selviytyvät karsinnasta. Tätä kehitä-karsi -menetelmää toistetaan, kunnes tuotteen ulkomuoto ratkaisee muotoiluprosessin alussa sille annetut toiveet ja vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla. Voisinpa jopa sanoa, että muotoilu on yksinkertaistettuna tämän menetelmän toistoa.

Tuotetta kehitettäessä pätevät siis samat säännöt kuin luonnonvalinnassakin. Molemmilla on omat rajansa, ja monista kehitetyistä/kehittyneistä yksilöistä vain rajojen mukaiset selviytyvät jatkoon. Ja vain kärsivällisellä kehittämisellä saadaan aikaan menestyviä yksilöitä.

Näin muotoilet luonnollisesti

1. Aseta tuotekehitykselle selkeät rajat
   
   • huomioi valmistus, käyttö, materiaali, toiveet jne.
     
2. Kehitä useita tuotevaihtoehtoja
   
   • anna ajatuksen lentää vapaasti
     
3. Karsi vaihtoehdoista rajojen perusteella parhaat jatkokehitettäviksi
4. Kehitä tuotevaihtoehdoista lisää variaatioita
5. Karsi parhaat jatkoon
6. Toista kohtia 4-5 , kunnes tuote vastaa sille asetettuja rajoja mahdollisimman hyvin

Muista, että parhaat ideat tulevat usein vasta silloin, kun tuntuu, että kaikki mahdollisuudet on jo käyty läpi!

Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle

Aloittaessani teollisen muotoilun yrittäjänä pohdiskelin muotoilupalveluiden myymistä. Palvelun myynti kun on kuin myisi ilmaa. Ostaja ei voi nähdä tai kokea etukäteen, mitä ostaa. Toki aiemmat referenssit auttavat ostajaa näkemään, mitä myyvä yritys on aiemmin tehnyt, mutta aloittavalla yrityksellä niitä referenssejä on kovin vähän. Ja teollisen muotoilun yrityksellä niitä myös tulee ensi alkuun kovin hitaasti. Lähes poikkeuksetta muotoiluprojektit pidetään salassa, kunnes tuote julkistetaan - ja tähän voi mennä helposti parikin vuotta.

Miten siis voisin tehdä muotoilupalveluistani konkreettisempia? Halusin, että asiakkaani ymmärtää selkeästi, mitä on ostamassa. Asiakkaani tulisi ymmärtää koko muotoiluprojektin sisältö ja vaiheet, vaikka ostaisi muotoilua ensimmäistä kertaa. Päädyin siis tuotteistamaan palvelujani selkeämmin myytäviksi ja ostettaviksi (tuotekehitystä sekin).

Aiemmat projektit tiedonlähteenä

Teollinen muotoilu ja palveluiden tuotteistaminen eivät onneksi kauheasti eroa toisistaan, toisessa muotoillaan konkreettisia tuotteita ja toisessa muotoillaan palveluista konkreettisia. Niinpä uskalsin itsekseni lähteä viemään tuotteistamista eteenpäin. Lukemalla alan kirjoja ja tutkiskelemalla muotoiluprojektia sekä muotoilun tutkimuksen näkökulmasta että omista aiemmista projekteistani pääsin alkuun. Nyt oli vain mietittävä, millaisia kokonaisuuksia palveluistani teen.

Voisin tuottaa kokonaisuuksia, jotka sisältävät esimerkiksi yhden tuotteen suunnittelun alusta loppuun tai vanhan tuotteen uudistamisen. Mutta kuinka näistä kokonaisuuksista saisi sitten tarpeeksi muuntelukykyisiä, jotta voisin palvella jokaista asiakasta juuri heidän tarvitsemallaan kokonaisuudella?

Muotoiluprosessi moduleiksi

Muotoilun prosessia tutkiessani totesin, että jokaisessa tekemässäni projektissa toisiaan seuraavat samat osiot. Ensin selvitetään projektin taustoja ja tuotteeseen kohdistuvia toiveita, vaatimuksia ja rajoitteita. Alkuselvitysten ja tiedonhankinnan jälkeen luonnostellaan tuoteideoita. Kun luonnoksista on valittu tuotekehitykseen tarkempi suunta tuotteen muotoilulle, konseptoidaan siitä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lopullinen muodon löydyttyä, tehdään tuotteesta dokumentit valmistusta varten. Tässä on yksinkertaistettuna muotoiluprojektin perussisältö. Eri osia voidaan projektien mukaisesti toistaa tai jättää pois. Näiden lisäksi tarvittiin kuitenkin vielä muita osia, joilla voidaan täydentää tätä perusmuotoilupakettia. Näin päädyin palvelumodulikokonaisuuteen, joka tällä hetkellä sisältää seuraavat osiot:

• dbK Linjaus eli muotoiluprojektin aloitus, jossa selvitetään tuotteen muotoiluun vaikuttavat taustat
• dbK Luonnokset eli tuotteen luonnostelu ideasta konkreettiseksi
• dbK Konseptit eli tuoteidean jatkojalostus vaatimuksia vastaavaksi
• dbK Mittakuvat eli tuotteen viimeistely ja mittapiirrokset valmistukseen
  
• dbK 3d-mallinnos eli tuotteen viimeistely ja 3d-tiedosto valmistukseen
  
• dbK Hahmomalli eli käsin tehty malli tuotteesta
  
• dbK Pikamalli eli tarkka 3d-tuloste tuotteesta (tuotetaan alihankintana)
  
• dbK Esityskuva eli tietokoneella tehty kuva tuotteesta esim. markkinointiin
  
• dbK Tuotekritiikki eli olemassaolevan tuotteen arviointi muotoilun kannalta
  
• dbK Teemahaastattelut eli esim. käyttäjien toiveiden selvittäminen haastattelemalla teemoittain
• dbK Tilannetarinat eli tuotteen käyttötilanteita kuvaavia tarinoita
  

Selkeistä, myytävistä tuotteista voin helposti koota asiakkaalle juuri tarpeidensa mukaisen kokonaisuuden. Selkeää halusin myös hinnoittelusta. Jos itse ostan jotain, haluan tuottelle tai palvelulle valmiin hinnan. Kun kerron asiakkaalle palveluistani, haluan kertoa myös heti, mitä palvelu tulee maksamaan.

Hinnan lisäksi projektin kesto asiakkaan tietoon

Koska palveluni nyt oli jaettu selkeiksi moduleiksi, päätin hinnoitta ne kiinteästi tuntihinnoittelun sijaan. Laskin, paljonko kuhunkin osioon keskimäärin menee aikaa ja sen perusteella hinnoittelin tuotteet. Kun tiedossani kerran oli kunkin osion tekemiseen menevä aika, pystyin asettamaan tuotteille myös kiinteän keston. Projektin jokaisen osion päätteeksi sovimme asiakkaan kanssa tapaamisen. Kun osioden kesto on tiedossa, voidaan kaikki tapaamiset sopia jopa ennen projektin aloitusta. Näin asiakkaalla on tiedossa kiinteän hinnan lisäksi myös projektin kokonaiskesto. Käytännössä seuraava tapaaminen sovitaan kuitenkin yleensä edeltävässä tapaamisessa. (Eräs asiakkaani sanoikin, että tämähän on kuin parturilla käynti, seuraava tapaaminen taas neljän viikon päästä.)

Ilman tuotteistamista en voisi palvella asiakkaitani yhtä helposti kuin nyt. Kun asiakkaan kanssa mietitään projektia, voin antaa heille valmiin hinnaston, josta he näkevät, paljonko projekti eri kokonaisuuksilla tulisi maksamaan ja kauanko se kestää. Yksinkertaista, eikö totta! (Mikäli tarvitset muotoilua ja haluat tutustua hinnastooni, voit tilata sen osoitteesta info @ designbykuja . fi)

Pitäisikö palvelut tuotteistaa?

1. Pystytkö kertomaan asiakkaalle, mitä palvelusi tulee kokonaisuudessaan maksamaan?
   
2. Pystytkö kertomaan hinnan heti, vaikka palvelukokonaisuuteen tehtäisiin muutoksia?
   
3. Pystytkö kertomaan asiakkaallesi, koska palvelu on valmis?
4. Ymmärtääkö asiakkaasi, miten palvelu etenee ja mitä se pitää sisällään?
5. Voidaanko palveluasi helposti muunnella asiakkaan tarpeiden mukaan?
6. Pystytkö tekemään palveluistasi selkeän hinnaston?
7. Onko palveluillasi selkeät nimet?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kieltävästi, mieti, voisiko tuotteistaminen olla ratkaisu asiakkaiden entistä parempaan palveluun.

Tie muotoilun käyttäjäksi

Postilaatikosta löytyi taannoin kirje, joka sisälsi tuorehkon Lahden alueen mekatroniikkaklusterin tuottaman Tie Muotoilun käyttäjäksi -esitteen. Tyylikäs esite sisältää selkeästi kerrottuja asioita muotoilun käyttämisestä.

Tyytyväisenä muotoilupalveluista kertovan esitteen sisältöön haluaisin listata siitä muutamia pääkohtia, jotka mielestäni hyvin kuvaavat, mikä on teollisen muotoilun merkitys tuotekehityksessä.

"Teollisella muotoilulla voidaan parantaa teollisssa prosessissa syntyvien tuotteiden laatua ja valmistettavuutta ja tuotteista käyttäjille syntyviä käyttökokemuksia ja mielikuvia."

"Onnistuneesti muotoiltu tuote tai palvelu on helposti käytettävä ja yrityksen ja sen asiakkaiden näköinen. Muotoilulla konkretisoidaan tavoitteita, jotka yritys on liiketoiminnalleen määritellyt."

"Useimpien tuotteiden ratkaisevaksi kilpailutekijäksi ei enää riitä pelkkä edistyksellinen tuotteen teknologia tai edullinen hinta. Hyvä käytettävyys paitsi välittää mielikuvan tuotteen merkityksestä ja arvosta, myös parantaa mielikuvaa yrityksen muista tuotteista."

Esite listaa myös viisi askelta muotoilun hyödyntäjäksi. Tässä niistä tiivistelmä:

1. Ensimmäinen kosketus muotoilua kokeilemalla.
2. Muotoilun käytön yleistyessä kannattaa sopia yhteistyömalli muotoilupalveluntarjoajan kanssa. Yrityksessä nimetään joku vastuulliseksi muotoilusta.
   
3. Laaditaan muotoilustrategia osaksi yrityksen strategiaa. Voidaan palkata sisäinen muotoilija.
   
4. Muotoilujohtaja vastaa muotoilustrategian ja yrityksen strategian yhtenäisyydestä.
5. Muotoilu ohjaa yrityksen tuotekehittämistä.
   

Tie Muotoilun käyttäjäksi -esite löytyy myös netistä

Onko käyttäjälähtöinen suunnittelu edellytys tuotteen menestymiselle?

Kukapa meistä ei olisi törmännyt tuotteeseen, joka saa meidät tuntemaan itsemme tyhmäksi, kun emme osaa käyttää sitä. Yksi, minkä kanssa viimeaikoina olen taistellut, on välipala-automaatti. Pyörivää laitetta ei pitänytkään pysäyttää nuolen kohdalle vaan ennen nuolta. Lopputuloksena sain maksamani kinkkuvoileivän sijaan metvurstileivän, enkä voi sietää metvurstia. No, näitähän sattu, mutta tiedoksenne käyttäjät: Te ette ole tyhmiä! Tuotteet, jotka saavat teidät tuntemaan itsenne tyhmiksi on vain suunniteltu huonosti.

Totuushan on, että jos ei tuote toimi odotetulla tavalla, siitä ei pidetä ja sen käyttöä vältetään. Mikäli tuotteen käyttöä ei ymmärrä ilman erillisiä ohjeita, sitä saatetaan käyttää väärin tai ei ollenkaan. Vaikka pakkauksessa kuinka käskettäisiin lukemaan ensin käyttöohjeet, on turha odottaa, että jokainen etsisi paketista käyttöohjevihon ja lähtisi sitä selailemaan. Innostus uudesta tuotteesta on suuri ja sitä halutaan heti kokeilla.

Helposti käytettävä tuote

Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä monimutkaisempi laite on kyseessä, sitä helpommin sen käyttötavan tulisi olla ymmärrettävissä. Mietitäänpä akkuporakonetta. Taulut pitäisi saada seinille, joten käyn ostamassa uuden akkuporakoneen rautakaupasta. Avaan paketin, huomaan ohjekirjan ja sen alla olevan koneen. Otanko ensimmäisenä tarkasteluun ohjekirjan vai akkuporakoneen? Innostus uudesta koneesta on kova, joten tietenkin tartun heti itse koneeseen.

Ottaessani porakoneen laatikosta, tiedän heti, miten siitä tulisi pitää kiinni, eikö totta? Tämä intuitiivisuus on saatu aikaan rungon ja varren muotoilulla. Tiedän myös ilman ohjekirjaa, mihin kohtaan akku tulee liittää ja saan sen yhdellä painalluksella paikalleen. Kun pidän konetta kädessäni, voin saman käden etusormella painaa napista, joka saa poranterän pyörimään. Ja pyörimissuunnan vaihtaminen onnistuu peukalon ulottuville asetetulla napilla irrottamatta otetta itse laitteesta. Osasin siis käyttää laitetta ilman ohjekirjan avaamista ja totesin pystyväni tekemään tauluja varten siistejä reikiä seinään yhdellä kädellä. Kymmenessä minuutissa taulut ovat seinillä. Tälläinen laite saa käyttäjänsä tuntemaan itsestään ylpeyttä omasta osaamisestaan.

Mutta entä jos kaikki olisikin toisin?

Jos muotoilussa ei olisikaan mietitty käyttäjää ja käyttötilannetta, miten toimisi akkuporakone silloin? Kuvitellaan taas, että avaan laatikon, joka sisältää upouuden, kiiltäväpintaisen porakoneen. Siitä löytyy terä paikaltaan ja jonkin näköinen akkukin pakkauksessa on. Löydän kyllä koneesta kohdan, mihin akku pitäisi laittaa, mutta en oikein tiedä, miten päin se pitäisi laittaa tai miten sen saisi pysymään paikallaan.

Löydän laatikosta eri näköisiä liittimiä, jotka voisivat auttaa akun kiinnittämisessä, mutta kuitenkaan ne eivät tunnu sopivan siten kuin ajattelin. Nyt minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko etsin käyttöohjeesta oikean ohjeen tai asennan akun sen mukaan, mikä itsestäsi hyvältä tuntuu.

Kun akku on suurin piirtein paikallaan, haluaisin kokeilla, onko siinä virtaa ja toimiiko porakone, mutta laitteen sisältämät kolme samanlaista nappia eivät kerro, mitä niistä pitäisi painaa. Uteliaana ihmisenä painan niistä kaikkia vuoron perään. Mutta koska mistään niistä ei mitään kuitenkaan tapahdu, ajattelen, toimiiko kone ollenkaan. Jos nyt tässä vaiheessa olen viisas, vilkaisen ohjekirjasta ennen kuin menen palauttamaan konetta rautakauppaan. Nyt huomaan, että ennen akun kiinnittämistä siitä olisi pitänyt ruuvimeisselillä poistaa yksi osa ja ladata akkua yön yli, ennen kuin se on toimintavalmis.

Jos vielä seuraavana aamuna nämä tehtyäni minulla riittää puhtia jatkaa koneen kanssa askartelua, pääsen lopulta virittämään akun takaisin koneeseen ja testaamaan sitä uudelleen. Edelleenkään ei napeista mitään tapahdu. Jos en vielä tässä vaiheessa heitä koko konetta seinään, luen todennäköisesti käyttöohjevihkoa lisää huomatakseni, että jotta poranterä pyörisi eteenpäin, joudun painamaan yhtä aikaa kahta ylimmäistä nappia ja jotta poranterä pyörisi taaksepäin, joudun painamaan yhtä aikaa kahta alimmaista nappia. Yksinkertaista?

Lopultakin voin todeta, että kone toimii ja terä pyörii. Huomaan kuitenkin, että napit on asennettu niin lähelle terää, että painamalla niitä käteni ei ylety oletettuun kahvaan asti. Niinpä lopulta rei'ittäessäni seinää, pidän siitä yhdellä kädellä kiinni ja toisella painan sivusuunnasta jäykkiä nappeja kahta kerrallaan pohjaan. Lopputulos: Nappien painamisen takia poraa on vaikea pitää suorassa enkä saa reikiä osumaan kohdalleen. Totean, etten taida olla mikään tekniikan ihmelapsi ja seuraavalla kerralla soitan ammattimiehen poraamaan reikiä seinään.

Pelkkä tekniikka ja hinta eivät riitä

Käyttäjälähtöinen suunnittelu tuotekehityksessä saattaakin olla elintärkeää tuotteen menestymisen kannalta. Pelkkä tekninen hienous ja mahdollisimman edullinen valmistettavuus eivät riitä ihastuttamaan tuotteen käyttäjiä. Teollinen muotoilu on yksi tapa tuoda tuotteisiin lisäarvoa, mikä saattaa olla avain tuotteen menestymiseen.

Nettisivuilla uusi ilme

Näin vuoden alussa on hyvä tarkistaa vähän yrityksen ilmettä ja niinpä design by Kujankin ilmettä on hieman uudistettu selkeämmäksi ja yhtenäisemmäksi.

Sama ilme on ulotettu nyt myös planssiin eli tämänkin sivuston ulkonäkö on kokenut muutoksen. Ja yhtenäinen ilme jatkuu myös esim. käyntikorteissa, joiden takaosasta kuva vieressä.

Designin viisi sääntöä

Sir Michael Bichard on laatinut designin viisi sääntöä (vapaat suomennokset sulkeissa):

1. Great design can change the world and move people
   (Hyvä design/muotoilu voi muuttaa maailmaa ja liikuttaa ihmisiä)
   
   
2. If you think good design is expensive you should look at the real cost of bad design
   (Jos ajattelet hyvän muotoilun olevan kallista, mieti mikä on huonon muotoilun oikea hinta)
   
   
3. Design, creativity and innovation are essential if we are to meet the global challenges of sustainable development
   (Muotoilu, luovuus ja innovointi ovat välttämättömiä jos aiomme kohdata kestävän kehityksen yleismaailmalliset haasteet)
   
   
4. Design is not just about products and communications, it's also increasingly in the services we receive or buy
   (Muotoilu ei ole vain tuotteita ja viestintää vaan sitä on enenevässä määrin myös palveluissa, joita saamme tai ostamme)
   
   
5. To consume design is a creative act - and everyone can be creative!
   (Muotoilun käyttäminen on luova teko - ja jokainen voi olla luova!)
   

Ajatukset antavat paljon vastuuta muotoilulle, mutta olen kuitenkin pitkälti samoilla linjoilla. Muotoilu ei ole vain ulkonäköasioita vaan sen avulla voidaan myös ratkaista erilaisia ongelmia.

Oletteko, hyvät lukijat, samoilla linjoilla vai ovatko väitteet mielestänne täysin väärässä?

Lähde: Times Online via TreeHugger ja Core77