Onko muotoilu kallista?

Miten määritellään muotoilun arvo? Onko muotoilu sijoitus vai kulu? Välttämättömyys vai luksusta?

Kuinka paljon muotoilu voi lisätä tuotteen myyntiä tai lisääkö muotoilu tuotteesta saatavaa katetta? Mitä muotoilun käyttö tekee yrityksen tunnettuudelle tai arvostukselle? Saadaanko kenties uusia asiakkaita tai vakuutetaanko vanhat uudelleenostajiksi?

Jokaisen yrityksen pulmana on, kuinka tehdä toiminnasta kannattavaa. Lasketaan yhteen, mikä vie rahaa ja mikä tuo. Myynti tuo rahaa. Se on selvä. Valmistus maksaa. Mutta ilman valmistusta ei ole myytävää. Tuotekehitys vie rahaa. Mutta ilman tuotekehitystä myydään aina samaa (kunnes joku päivä kukaan ei sitä enää halua ostaa). Muotoilukin maksaa. Eikä se ole yhtä lailla välttämätöntä, kuin valmistaminen.

Onko muotoilu vain sellainen osa tuotekehitystä, jonka voisi jättää sivuun säästöjen aikaansaamiseksi? Vai onko muotoilulla jotain vaikutusta tuotteiden myyntiin? Tehdäänkö meillä tuotteita vain, koska osataan vai tehdäänkö meillä tuotteita ihmisille? Tässä kun on pieni ero muotoilua hyödyntävien ja hyödyntämättömien välillä.

Tuotemuotteihin käytetään helposti kymmeniätuhansia euroja kappaleelta. Siihen verrattuna alle kymppitonnin muotoiluprojekti kuulostaa hyvinkin edulliselta varmistukselta sille, että muotilla tehdään tuotteita ihmisiä varten. Ja kun tuote on suunniteltu käyttäjälle, hän voi kokea esim. hienoja onnistumisen tunteita saadessaan sellaisen. Sillä tunteilla me kaikki pelaamme ja tunteilla ostamme. Mitä isompi kauppa, sitä enemmän se tehdään tunteella.

Miksi teen tätä

Teollinen muotoilu on unelmatyöni ja koen olevani siinä hyvä. Joskus on kuitenkin ihan hyvä pysähtyä ja kerrata, miksi oikeastaan teen tätä. Vartin syventymisellä sain kirjoitettua paperille paljon siitä, että tämä on kivaa jne. mutta löytyi sieltä lopulta myös niitä perimmäisiä syitä, miksi pidän juuri tästä työstä ja haluan tehdä sitä:

• Haluan haastaa itseäni ja ylittää omat odotukseni.
• Haluan tuottaa uusia ajatuksia maailmaan. 
• Haluan saada muutkin oivaltamaan uusia asioita.

Löysin myös syitä, miksi olen valinnut työhöni erityisesti piha- ja kadunkalusteiden muotoilun:

• Haluan lisätä kauneutta, tyylikkyyttä ja iloa maailmaan.
• Haluan kauniimpia lähiympäristöjä ihmisille.
• Haluan, että kuka tahansa voi nauttia hyvästä muotoilusta.

Voi olla, että nämä kuulostavat turhan yleviltä aatteilta, mutta kyllä ne myös minulta ja ajatuksiltani kuulostavat. Suosittelen, että kannattaa käyttää muutama minuutti sen miettimiseen, miksi oikeastaan tekee, mitä tekee. Ja onko se myös sitä, mitä haluaa tehdä. 

Yksi niistä pienistä eroista

Insinööri suunnittelee tuotteita miettien, mikä on mahdollista toteuttaa. Muotoilija suunnittelee tuotteita miettien, miten niiden toteuttaminen tehdään mahdolliseksi. 

Hankintakompromissi

Meillä on perheessä erilaisia autohaaveita: minä ottaisin mielelläni Minin, mies tilavan (ja miehekkään) farmarin ja pojat taas haaveilevat Ferrareista ja vastaavista. Todellisuus tulee kuitenkin vastaan, kun yhtälöön lasketaan mukaan, paljonko on ylimääräistä rahaa.

Rahalla on kumma ominaisuus: sitä ei ole koskaan ylimääräistä. Opiskellessa pärjäsimme niillä muutamilla satasilla, mitä opintotukea saimme. Nyt ihmettelemme, miksi rahaa ei jää koskaan yli, kun silloin se paljon vähempikin riitti. "Se, mitä tulee, myös menee" pätee ainakin meillä rahan suhteen.


Hankintoja tehtäessä siihen käytettävä raha on aina jostain muusta pois. Mitä enemmän jotakin haluaa, sitä enemmän on valmis muualta pihistämään. Kuinka moni edes omistaisi auton, jos päätöksiä tehtäisiin puhtaasti järjellä?


Kun jotain haluaa, se pitää saada. Kaikkea ei kuitenkaan pysty itselleen järkevästi perustelemaan, joten hankinnasta tulee kompromissi toiveiden, tarpeiden ja varojen kesken. Siksi meilläkin ajetaan punaisella perus-Nissanilla.

Facebookissa

Tuolta Facebookin puolelta löytyy tätä nykyä oma sivusto myös design by Kujalle. Lisäilen sinne mm. kaikki blogipäivitykset täältä Planssista ja myös Design Thinking -blogista. Kipaise katsomassa ja tykkäämässä: www.facebook.com/designbykuja.

Tulipa mieleen...

Mitä mahtaa kertoa nykyisistä kännyköistä se, että niiden suurimpia myyntivaltteja tuntuvat olevan Angry Birds, Spotify ja aiemmin myös Facebook: Ohjelmat, joita on mahdollista käyttää lähes jokaisen valmistajan puhelimilla. Todellista erottumista.

Mainostamista 1.6.2011:
DNA mainostaa Samsung Galaxy Miniä Angry Birdsillä, Sonera taas lupaa Spotifyn hinnalla Nokian multimediapuhelinta. Vastaavia mainoksia tulee televisiosta ja radiosta eri kännyköihin liittyen.

Kadunkalusteita maailmalta

Kadunkalusteet ovat pitkäaikainen kiinnostuksen kohteeni - niiden muotoiluunhan olen erikoistunutkin. Ja totta kai muotoilijan pitää pysyä kärryillä myös siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Alla siis linkkejä oiviin esimerkkeihin kadunkalusteiden muotoilusta muualta maailmalta.

Tree Guard Bench

Benjamin Millsin Tree Guard Bench yhdistää puun runkosuojan ja penkin. Penkkiosan pystyy myös nostamaan pois tieltä, jos se jostain syystä tiellä olisi. Siitä en tosin ole ihan varma, onko tuo muuntautumismahdollisuus käytännössä kovin tarpeellinen.

Olla jätejärjestelmä

Kaipaisivatko Suomenkin jätteenkeräyspisteet pientä piristystä? Siltä ainakin tuntuu, kun katsoo Ollan hauskoja roska-astioita. Romaric Le Tiecin suunnittelemat jätepisteet erottuvat väreillään ja muodoillaan. Kukkapurkkia muistuttavia jäte-astioita voisin hyvin kuvitella katuympäristöä piristämässä. Plussaa suunnittelijalle siitä, että jäteastiat voidaan tyhjentää olemassaolevalla järjestelmällä. Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, että vanhan systeemin ympärille voidaan kehittää jotain täysin uudenlaista ja erottuvaa.

Ghisa istuinjärjestelmä

Riccardo Blumerin valurautaiset Ghisa ulkoistuimet koostuvat useasta samanlaisesta modulista, jolloin niistä voidaan koostaa eri muotoisia istuimia ympäröivän arkkitehtuurin vaatimalla tavalla. Kauniit luurankomaiset osat saavat kuitenkin epäilemään, kestävätkö ne tahallista ilkivaltaa. Valurautaisina ne eivät tosin sopisi Suomen pakkasoloihin sellaisenaan vaan vaatisivat vähän eristettä pepun ja raudan väliin.

Sähkötolppia islantilaisittain

Ilahdun aina, kun jostakin ei-perinteisesti-kovin-muotoillusta tuotteista muotoillaan upeita uutuuksia. Ainoa kritisoitava asia, mitä Arphenotypen Dietmar Koeringin suunnittelemista sähköpylväistä voin keksiä, on niiden todennäköisesti erittäin suuret valmistuskustannukset. Nämä pylväät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka käytännöllisestä tuotteesta voidaan tehdä lähes taidetta*.

Pyörätelineitä

Lopuksi vielä David Byrnen esimerkkejä siitä, kuinka huumoria voidaan lisätä katukuvaankin käytännöllisesti. Nämä eivät ehkä ole kaikkein käytännöllisimpiä pyörätelineitä turvaketjuineen jne. mutta toimivat ainakin ymmärrettävästi (samaa kun ei voi sanoa aina kaikista Suomesta löytyvistä pyörätelineistä).

Vaikka teksteissä kritisoinkin tuotteita, ovat nämä silti hienoja esimerkkejä kadunkalusteiden muotoilusta. Onneksi Suomessakin osataan ja lisää upeita kalusteita tulee varmasti meidänkin katukuviimme. Kun seuraavan kerran kuljen kadulla, pidä silmäsi auki: voit löytää tyylikästä muotoilua.

*Lähes taidetta siksi, että en suostu sanomaan muotoilua (=suunniteltu käytännön pohjalta) taiteeksi (=suunniteltu koettavaksi) edes tämän tuotten kohdalla.

Kuluttaja ostaa mitä haluaa (eli pähkäilyä ostamisesta ja myymisestä)

Osta vain tarpeeseen? Mitä ostaisit, jos ostaisit puhtaasti vain tarpeeseen? Ruokaa, juomaa ja lämmintä ylle. Välillä saattavat lääkkeet ja lääkärinpalvelut olla tarpeen. Ja katto on ihan hyvä olla pään päällä. Mutta kaikki muu taitaakin olla tarpeellista vain tietyn elämäntyylin ylläpitämiseksi. Eli suomennettuna: kaikki muu ostetaan, koska ne halutaan ostaa. Ja mitä noihin aiemmin mainitsemiini tarveasioihin tulee: harva ostaa vaatettakaan vain lämpimikseen tai ruokaa vain hivenaine- ym. tarpeet täyttääkseen.

Jos ihminen siis ostaa, koska hän haluaa jotakin, miten myyjäosapuolen pitäisi vastata tähän? Tarjota tietysti sitä, mitä halutaan ostaa. Ja jos ihmiset haluavat ostaa ylläpitääkseen ja rakentaakseen haluamaansa elämäntyyliä, eikö myyvän osapuolen silloin pitäisi selvittää, mitä ostaja elämäänsä haluaa. Ja mitä paremmin myytävä asia ja ostajan halu kohtaavat, sitä enemmän ostaja haluaa ostaa. Ja mitä enemmän ostaja haluaa ostaa, sitä enemmän hän on valmis siitä maksamaan. Ja taas, mitä enemmän myyjäpuoli saa, sitä paremmin sillä on varaa kehittää uusia, paremmin ostohaluihin vastaavia asiota. Ja sitä paremmin ostaja saa jatkossa rakennettua elämäntyyliään.

Onko kyseessä siis win-win -tilanne, jossa molemmat saavat, mitä haluavat? Parhaimmillaan kyllä, kunhan samalla huolehditaan kestävästi kehityksestä yms. eikä ahnehdita liikaa. Entä miten tämä kaikki liittyikään taas muotoiluun, tämän blogin perustaan? No, eikös tuotemuotoilun tarkoituksena olekin hyödyttää molempia osapuolia, sekä tuottajaa/myyjää, että ostajaa. Eli parhaimmillaan muotoilulla päästään tähän tilanteeseen, jossa ostaja tyydyttää halutarpeensa ja myyjäpuoli tekee voittoa repimättä sitä muiden selkänahoista.

Mitä tekisin iPadilla

Applen iPad on puhututtanut blogimaailmassa ja mielipiteitä on lennellyt puolesta ja vastaan. Itse haluaisin iPadin. Ja keksisin kyllä paljon käyttöä sille sekä työhön, että arkeen.

• En ole koskaan löytänyt syytä, miksi tarvitsisin tietokonetta asiakkaiden luona reissatessa. Toki sillä voi esitellä ideoitaan jne. mutta muut tavat ovat tuntuneet luontevammilta. iPadin kokisin kuitenkin miellyttävämmäksi ja "paperinkaltaisemmaksi", mutta näyttäväksi esittelypohjaksi. Se ei myöskään veisi yhtä paljon tilaa laukussa, kuin kannettava, ja olisi kevyempikin.
• iPhonea käytän mitä eriskummallisimpiin tehtäviin. Käyn esim. netissä useimmiten sen kautta ja olen tottunut mm. lukemaan sillä blogeja ja tallentamaan ajatuksia muistikirjaan. iPadin näyttö olisi suurempi ja netin selaaminen siten mukavampaa. Ja iPad olisi nopeampi ottaa iltasella käyttöön, kuin avata tietokone vain yhden nettisivun katsomista varten. 
• iPadin oman suojakotelon haluaisin ehdottomasti. Se tekee koneesta muistikirjamaisen ja mielestäni mukavamman oloisen. Lisäksi sen avulla iPadin voi asettaa käyttökertojen välillä elektroniseksi valokuvakehykseksi (=yksi tuote, mikä on myös harkintalistalla, mutta jota en erillisenä tulisi todennäköisesti koskaan hankkimaan).
• iPadin kalenteriohjelma on upein näkemäni. Jo se riittäisi minulle syyksi hankkia kone. (Enkä ole edes koskaan käytännössä koskenut koko laitteeseen, saati testannut tätä ohjelmaa)
• Automatkat ovat lapsille tunnetusti kovin tylsiä, niin meilläkin. iPadin voisi ottaa automatkalle mukaan ja sillä voisi matkat pelailla, selata nettiä, kenties katsoa videoita YouTubesta jne. Kätevää, kun on kaikki samassa vehkeessä.
• Käyttäisin laitetta mielelläni myös kirjojen lukemiseen. Taas kerran vie vähemmän tilaa, kuin kirjojen raahaaminen mukana. 

Miksi siis en ole vielä hankkimassa iPadia? Ehkä olen vielä epävarma. Haluan vielä kuulostella muiden kokemuksia ja varmistua siitä, että iPad tekee minulle saman, minkä iPhone teki: avaa eteeni uuden mahdollisuuksien maailman (tai siltä se ainakin tuntui). Mutta kuitenkin... Minulla on jo iPhone. iPad ei sitä kokonaan voi korvata, koska sillä ei voi esim. soittaa. Oston jälkeen minulla olisi kaksi laitetta, jotka tekevät suurin piirtein samaa. Siinäpä epävarmuuteni pohjimmainen syy taitaakin olla: tuoko iPad tarpeeksi lisäarvoa iPhonen lisäksi?

Ajatuksia muotoilusta #39

"Mistakes are the portals of discovery." James Joyce

"Virheet ovat portteja löytöihin." James Joyce

Lähde

Ajatuksia muotoilusta #38

"If you do what you always did, you will get what you always got" Albert Einstein

"Jos teet, mitä aina teit, saat, mitä aina sait" Albert Einstein

Lähde

Ajatuksia muotoilusta #37

"Just because something look good doesn't mean it's useful. And just because something is useful does not make it beautiful." Joshua Brewer

"Vaikka jokin olisi kaunis, ei se tarkoita, että se olisi hyödyllinen. Ja vaikka jokin olisi hyödyllinen, ei se tee siitä kaunista." Joshua Brewer

Lähde

Ajatuksia muotoilusta #36

"Cheap design is like a tattoo... once you get it you're forever branded with it." Ken Peters

"Halpa muotoilu on kuin tatuointi... kerran hankittuasi sen sinut yhdistetään siihen aina." Ken Peters

Lähde

Penkki kukkapenkissä ja muuta viisastelua

Kännykkä taitaa nykypäivänä löytyä jo jokaisen kädestä. Alunperin puheluita varten suunniteltu tuote toimii jo kuin yleiskone, milloin tietokoneena, milloin navigaattorina jne. Mutta mihin kaikkeen muuhun, kuin suunnittelijan ajattelemaan toimintaan on kännykkää mahdettu käyttää?

Yksi rajuimmista käyttötavoista taitaa olla vasaran korvaaminen kännykällä, varsinkin vielä silloin, kun puhelimet olivat hieman paksumpia ja niistä käytettiin nimeä halko. Mittanauhanakin kännykkä toimii: Montako kännykkää olikaan se kaupassa nähty sivupöytä; mahtuuko se sohvan viereen?

Entä mitä joku viisas voisi keksiä puistonpenkille uudeksi käyttötavaksi? Irtonainen penkkihän lentäisi hienosti kaupan ikkunasta sisään jos ovi ei satu aukeamaan yöaikaan. Tai jos liikenne kulkee ärsyttävästi "väärästä" kohdasta, niin tokihan pieni penkin siirto saa liikenteen kohta kiertämään muualta. Ja tokihan penkistä saa kauniin koristeen myös kukkaistutuksen joukkoon.

No, joka tapauksessa pointtini on, että kehititpä mitä tuotetta tahansa, aina joku keksii sille käyttötavan, jota itse et tulisi helposti ajatelleeksikaan. Osana suunnittelua kannattaa miettiä näitäkin, ihan vain ollakseen selvillä yllättävistäkin mahdollisuuksista. Se, tarvitseeko tuotteen kestää näitä erikoiskäyttötarkoituksia tai miten muuten niihin pitäisi varautua, täytyy sitten päättää tapauskohtaisesti.

Ajatuksia muotoilusta #35

"Know thy user, and you are not thy user." Arnie Lund

"Tunne käyttäjäsi, ja itse et ole käyttäjäsi." Arnie Lund

Lähde

Hups, uutuustuote olikin jo olemassa

Tuotekehittäjistä taitaa löytyä kaksi kuppikuntaa, mitä kilpailevien tuotteiden seuraamiseen tulee: toinen on vannoutunut oman tiensä kulkija eikä välitä siitä, mitä muut tekevät; toinen seuraa tarkasti omien kilpailijoiden toimia, varmistaakseen, ettei tee samaa kuin muut. (Kolmas laji on sitten muiden kopioijat, mutta kun puhumme tuotekehityksestä, katson kopioinnin kuuluvan eri sarjaan.)

Oman tiensä kulkijan ajatus siitä, että tehdään omanlaisia tuotteita välittämättä muiden tavoista toimia, on ehdottoman kannustettava. Ongelmia saattaa tulla kuitenkin eteen: ei ole kerta eikä kaksi, kun sama tuote on keksitty eri paikoissa yhtä aikaa. Välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä tuotekehittäjän kannattaisi viimeistään ennen tuotteen julkaisua tarkistaa, mitä kilpailijat ovat tehneet. Jos pahin kilpailija on juuri julkistanut samankaltaisen tuotteen, näyttää oma vain toisen kopiolta, oli sen eteen tehty kuinka paljon töitä tahansa.

Kilpailevien tuotteiden selvittämisellä voit myös etsiä selkeitä markkinarakoja, joihin kilpailijat eivät ole vielä vastanneet. Perusteellisempi kilpailijaselvitys saattaa siis toimia myös tuoteideoinnin apuna.

Entä miksi kilpailijoiden kopiointi (edes vahingossa) taas ei kannata? Samanlaisella tuotteella olet vain kopioija ja pystyt kilpailemaan lähinnä hinnalla. Lisäksi, kehittämällä uutta, asiakasta hyödyttävää, saat ostajien kiinnostuksen ja arvostuksen tuotteellesi. Ja mikäpä sen mukavampaa, kuin että voi hinnoitella oman tuotteensa reilulla katteella. Silloin rahaa jää myös tuleville tuotekehtitysprojekteille.

Ajatuksia muotoilusta #34

"Taiteen tavoite ei ole esitellä asioiden ulkoista olemusta vaan niiden sisäistä merkitystä." Aristoteles

Lähde

Ajatuksia muotoilusta #33

"A goal is a dream with a deadline." Napoleon Hill

"Tavoite on unelma määräajalla." Napoleon Hill

Lähde

Ajatuksia muotoilusta #32

"Ordinary people can spread good and bad information about brands faster than marketers." Ray Johnson

"Tavalliset ihmiset voivat levittää hyvää ja huonoa tietoa brandeistä nopeammin kuin markkinoijat." Ray Johnson

Lähde

Mietitkö uusia tuoteideoita?

Uusien tuoteideoidenkin miettimistä helpottaa, jos käyttää apunaan muistilistaa huomioon otettavista asioista. Tässä yksi esimerkki listasta, josta toivottavasti on apua luovassa tehtävässäsi.

1. Kenelle olet kehittämässä tuotettasi? Kuka on ostaja, kuka käyttäjä, kuka huoltaja jne. Missä ympäristöissä he toimivat? Mitä he arvostavat?
2. Mihin tehtävään olet luomassa ratkaisua? Selvitä, miten nykyinen tehtävä ratkaistaan. Mitä hyvää ja mitä huonoa nykyisissä ratkaisuissa on? Miten tehtävän suorittamista voisi helpottaa ja yksinkertaistaa?
3. Millaisia kilpailevia tuotteita markkinoilla on? Mitä muuta vastaan kilpailet? 
4. Mitä materiaaleja ja valmistusmeneltemiä voit käyttää? Miten ne vaikuttavat tuotteen suunnitteluun?
5. Millaisilla tuotteilla voit parhaiten ratkaista käyttäjän ongelmia? Mitä ovat ne ongelmat, joihin ratkaisua etsit?
6. Mitä palveluita tuotteen ympärille voidaan kehittää? Kuuluvatko tuotteen huolto tai asennus palveluihinne?
7. Onko tuotteen myynti paras vaihtoehto vai ratkaisisiko käyttäjän tarpeen paremmin tuotteiden sijasta myytävä palvelu, johon tuote kuuluu? 
8. Millainen tuote olisi ekologisesti kestävä?

Mietittyäsi vastauksia yllä oleviin kysymyksiin kokoa vastauksistasi tuotteelle profiili: mitä tuotteessa pitää huomioida, mitä toiveita tuotteen pitää täyttää, miten tuote voidaan valmistaa. Tämä profiili pohjanasi voit lähteä ideoimaan tuotteelle fyysisempää ratkaisua. Onnea etsintään!

Ensi kerralla kerron, miksi kilpailevien tuotteiden selvittämiseen kannattaa panostaa.