Tuotteistamalla parempaa palvelua asiakkaalle

Aloittaessani teollisen muotoilun yrittäjänä pohdiskelin muotoilupalveluiden myymistä. Palvelun myynti kun on kuin myisi ilmaa. Ostaja ei voi nähdä tai kokea etukäteen, mitä ostaa. Toki aiemmat referenssit auttavat ostajaa näkemään, mitä myyvä yritys on aiemmin tehnyt, mutta aloittavalla yrityksellä niitä referenssejä on kovin vähän. Ja teollisen muotoilun yrityksellä niitä myös tulee ensi alkuun kovin hitaasti. Lähes poikkeuksetta muotoiluprojektit pidetään salassa, kunnes tuote julkistetaan - ja tähän voi mennä helposti parikin vuotta.

Miten siis voisin tehdä muotoilupalveluistani konkreettisempia? Halusin, että asiakkaani ymmärtää selkeästi, mitä on ostamassa. Asiakkaani tulisi ymmärtää koko muotoiluprojektin sisältö ja vaiheet, vaikka ostaisi muotoilua ensimmäistä kertaa. Päädyin siis tuotteistamaan palvelujani selkeämmin myytäviksi ja ostettaviksi (tuotekehitystä sekin).

Aiemmat projektit tiedonlähteenä

Teollinen muotoilu ja palveluiden tuotteistaminen eivät onneksi kauheasti eroa toisistaan, toisessa muotoillaan konkreettisia tuotteita ja toisessa muotoillaan palveluista konkreettisia. Niinpä uskalsin itsekseni lähteä viemään tuotteistamista eteenpäin. Lukemalla alan kirjoja ja tutkiskelemalla muotoiluprojektia sekä muotoilun tutkimuksen näkökulmasta että omista aiemmista projekteistani pääsin alkuun. Nyt oli vain mietittävä, millaisia kokonaisuuksia palveluistani teen.

Voisin tuottaa kokonaisuuksia, jotka sisältävät esimerkiksi yhden tuotteen suunnittelun alusta loppuun tai vanhan tuotteen uudistamisen. Mutta kuinka näistä kokonaisuuksista saisi sitten tarpeeksi muuntelukykyisiä, jotta voisin palvella jokaista asiakasta juuri heidän tarvitsemallaan kokonaisuudella?

Muotoiluprosessi moduleiksi

Muotoilun prosessia tutkiessani totesin, että jokaisessa tekemässäni projektissa toisiaan seuraavat samat osiot. Ensin selvitetään projektin taustoja ja tuotteeseen kohdistuvia toiveita, vaatimuksia ja rajoitteita. Alkuselvitysten ja tiedonhankinnan jälkeen luonnostellaan tuoteideoita. Kun luonnoksista on valittu tuotekehitykseen tarkempi suunta tuotteen muotoilulle, konseptoidaan siitä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lopullinen muodon löydyttyä, tehdään tuotteesta dokumentit valmistusta varten. Tässä on yksinkertaistettuna muotoiluprojektin perussisältö. Eri osia voidaan projektien mukaisesti toistaa tai jättää pois. Näiden lisäksi tarvittiin kuitenkin vielä muita osia, joilla voidaan täydentää tätä perusmuotoilupakettia. Näin päädyin palvelumodulikokonaisuuteen, joka tällä hetkellä sisältää seuraavat osiot:

• dbK Linjaus eli muotoiluprojektin aloitus, jossa selvitetään tuotteen muotoiluun vaikuttavat taustat
• dbK Luonnokset eli tuotteen luonnostelu ideasta konkreettiseksi
• dbK Konseptit eli tuoteidean jatkojalostus vaatimuksia vastaavaksi
• dbK Mittakuvat eli tuotteen viimeistely ja mittapiirrokset valmistukseen
  
• dbK 3d-mallinnos eli tuotteen viimeistely ja 3d-tiedosto valmistukseen
  
• dbK Hahmomalli eli käsin tehty malli tuotteesta
  
• dbK Pikamalli eli tarkka 3d-tuloste tuotteesta (tuotetaan alihankintana)
  
• dbK Esityskuva eli tietokoneella tehty kuva tuotteesta esim. markkinointiin
  
• dbK Tuotekritiikki eli olemassaolevan tuotteen arviointi muotoilun kannalta
  
• dbK Teemahaastattelut eli esim. käyttäjien toiveiden selvittäminen haastattelemalla teemoittain
• dbK Tilannetarinat eli tuotteen käyttötilanteita kuvaavia tarinoita
  

Selkeistä, myytävistä tuotteista voin helposti koota asiakkaalle juuri tarpeidensa mukaisen kokonaisuuden. Selkeää halusin myös hinnoittelusta. Jos itse ostan jotain, haluan tuottelle tai palvelulle valmiin hinnan. Kun kerron asiakkaalle palveluistani, haluan kertoa myös heti, mitä palvelu tulee maksamaan.

Hinnan lisäksi projektin kesto asiakkaan tietoon

Koska palveluni nyt oli jaettu selkeiksi moduleiksi, päätin hinnoitta ne kiinteästi tuntihinnoittelun sijaan. Laskin, paljonko kuhunkin osioon keskimäärin menee aikaa ja sen perusteella hinnoittelin tuotteet. Kun tiedossani kerran oli kunkin osion tekemiseen menevä aika, pystyin asettamaan tuotteille myös kiinteän keston. Projektin jokaisen osion päätteeksi sovimme asiakkaan kanssa tapaamisen. Kun osioden kesto on tiedossa, voidaan kaikki tapaamiset sopia jopa ennen projektin aloitusta. Näin asiakkaalla on tiedossa kiinteän hinnan lisäksi myös projektin kokonaiskesto. Käytännössä seuraava tapaaminen sovitaan kuitenkin yleensä edeltävässä tapaamisessa. (Eräs asiakkaani sanoikin, että tämähän on kuin parturilla käynti, seuraava tapaaminen taas neljän viikon päästä.)

Ilman tuotteistamista en voisi palvella asiakkaitani yhtä helposti kuin nyt. Kun asiakkaan kanssa mietitään projektia, voin antaa heille valmiin hinnaston, josta he näkevät, paljonko projekti eri kokonaisuuksilla tulisi maksamaan ja kauanko se kestää. Yksinkertaista, eikö totta! (Mikäli tarvitset muotoilua ja haluat tutustua hinnastooni, voit tilata sen osoitteesta info @ designbykuja . fi)

Pitäisikö palvelut tuotteistaa?

1. Pystytkö kertomaan asiakkaalle, mitä palvelusi tulee kokonaisuudessaan maksamaan?
   
2. Pystytkö kertomaan hinnan heti, vaikka palvelukokonaisuuteen tehtäisiin muutoksia?
   
3. Pystytkö kertomaan asiakkaallesi, koska palvelu on valmis?
4. Ymmärtääkö asiakkaasi, miten palvelu etenee ja mitä se pitää sisällään?
5. Voidaanko palveluasi helposti muunnella asiakkaan tarpeiden mukaan?
6. Pystytkö tekemään palveluistasi selkeän hinnaston?
7. Onko palveluillasi selkeät nimet?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kieltävästi, mieti, voisiko tuotteistaminen olla ratkaisu asiakkaiden entistä parempaan palveluun.