Mitä teollinen muotoilija käytännössä tekee?
Hanna Sirén pohtii Humanistin työblogissa, mitä muotoilijat käytännössä tekevät. Koska muotoilijan työnkuva on varmasti monelle muullekin ei-muotoilijalle hämärän peitossa, yritän valottaa asiaa vastaamalla muutamaan häntä mietityttäneeseen kysymykseen teollisen muotoilijan näkökulmasta.
"heräsin huomaamaan, etten tosiaankaan tiedä, mitä muotoilijat käytännössä tekevät päivät pitkät. Istuvatko he tietokoneella, pitävätkö he palavereja, lukevatko he kohderyhmiin tai tuotteisiin liittyviä aineistoja? Miten ihmeessä he kuluttavat 8 tuntia 5 päivänä viikossa?"Suurimman osan ajastani istun tietokoneella. Tosin yrittäjänä teen sillä myös muutakin, kuin vain muotoiluun liittyviä töitä. Tietokoneella mallinnan 3d-ohjelmalla tuotteista virtuaalisia, kolmiulotteisia malleja, joita voidaan käyttää suoraan apuna tuotteen, sen mallin tai muotin valmistuksessa. Toisinaan teen näistä 3d-malleista kuvia, joita käytän tuoteidean esittelyyn palaverissa asiakkaan kanssa. Kuvia voidaan tehdä myös asiakkaalle markkinointitarkoituksiin.
Tietokoneella mallintamisen ja palavereiden lisäksi aikaa menee paljon muuhunkin. Muotoiluprojektin aluksi selvitän esimerkiksi kilpailevia tuotteita, jotta en vahingossakaan lähtisi tekemään samanlaista tuotetta, kuin on jo olemassa. Kohderyhmiin ja tuotteen käyttöön pitää myös luonnollisesti tutustua hyvin. Luonnostellessa piirrän perinteisesti käsin ja kirjoitan ylös mieleen tulleita ideoita. Näitä ideoita käyn läpi monta kertaa ja yritän saada aikaan jotain uutta. Tässä vaiheessa työskentelyä toistan aiemmin esittelemääni kehitä-karsi -menetelmää. Tuotteen yksityiskohtien ja toimivuuden miettiminen vie myös paljon aikaa. Parhaista ideoista joko piirrän tai mallinnan tietokoneella kuvia asiakkaalle esiteltäviksi. Oma aikansa menee myös kuvien esittelykuntoon laittamisessa.
Muotoiluprojektiin sisältyy ajoittain myös mallintekoa. Mallit voidaan tehdä käsin tai tarkempia menetelmiä käyttäen, esim. 3d-tulostamalla (tästä menetelmästä kirjoitan myöhemmin lisää). Jos tuotteesta tarvitaan mittakuvat, tehdään ne 3d-mallinnoksen avulla.
"mihin ihmisten aika menee?"Lyhyesti vastattuna: tiedonhankintaa, ideoiden etsimiseen ja kehittämiseen eri tavoin, ideoiden, muotojen ja yksityiskohtien viimeistelyyn, ajatusten "tulostamiseen" ja niiden esittelyyn.
"En epäile, etteikö muotoilu sinänsä olisi "oikeaa työtä", ja etteivätkö muotoilijat hioisi ideoitaan mutta miten siihen saa kulumaan esim. vuoden työajan?"Vuoden mittainen projekti on pitkä ja sisältää monta eri vaihetta. Todennäköisesti muotoilija kuitenkin tekee useampia projekteja yhtä aikaa. Yhden projektin tekeminen kokoaikaisesti ei mielestäni ole kannattavaakaan. Työn, johon varaan kolme viikkoa tekoaikaa, voisin varmasti tehdä viikossakin, mutta ideoiden kehittämisessä pidempi aika on ehdottomasti parempi. Kolmen viikon aikana ajatukset ehtivät hautua pääkopassa. Jos tekisin työn suoraan putkeen viikossa, saattaisin parin viikon päästä keksiä hyvän ratkaisun johonkin tuotteeseen, mutta silloin olisi jo liian myöhäistä käyttää ideaa. Kun teen projekteja useampia yhtä aikaa, jää kunkin projektin ideoille myös aikaa hautua hyväksi sopaksi.
Toivottavasti näistä vastauksista on yhtään apua muotoilijan käytännön työn sisällön hahmottamiseen. Kuka tahansa, kenellä vain on oma mielipide tai näkemys asiaan, laittakaa kommentteja! Mitä muotoilijat käytännössä tekevät?
Tarvitessasi teollisen muotoilijan palveluita käänny puoleeni:
p. 040 706 22 24 / Irina Kujanpää. Tarkempaa tietoa palveluistani löydät design by Kujan nettisivuilta.
p. 040 706 22 24 / Irina Kujanpää. Tarkempaa tietoa palveluistani löydät design by Kujan nettisivuilta.
10 kommenttia:
Hienoa, kiitoksia valaisemisesta :)
Voisin vielä kysyä, että ovatko muotoilijat nykyään töissä lähinnä muotoiluun keskittyvissä konsultointitoimistoissa (joissa riittäisi hyvässä lykyssä monia projekteja yhtä aikaa tehtäviksi) vai riittääkö myös muun alan firmoissa (säännöllistä) työtä muotoilijoille? Mitään nyrkkisääntöä ei varmaankaan ole siitä, kuinka monta muotoilijaa minkäkinkokoinen tai jonkun tietyn alan yritys työllistää, mutta tuleeko tuosta muuten mieleen jotain relevanttia kommentoitavaa?
Paljonhan sanotaan, että muotoilua "ei hyödynnetä tarpeeksi", mutta onko jotain osviittaa siitä, mikä sitten olisi "tarpeeksi" - tai viitataankohan sillä enemmän muotoilijoiden määrään, palkatun muotoilijan "laatuun", erilaisten metodien hyödyntämiseen vai mihin... (Vai muotoilijoiden työajan luovempaan käyttämiseen erityyppisiinkin tehtäviin muotoilutyön ohella... Tai ehkä osa-aikainen muu puuhastelu olisi juuri sellaista turhauttavaa "sälää", josta ylipäänsä halutaan eroon monilla aloilla :) )
Kiitos kommentista! Vaikka en ole in-house muotoilijana toiminutkaan, yritän vastata parhaan tietämykseni mukaan :)
Muotoilijoita työskentelee sekä muotoilu- tai muissa suunnittelu/konsultointitoimistoissa, että myös suoraan eri muotoilua käyttäviin yrityksiin palkattuna. Nopeasti mieleen tulevia esimerkkejä näistä yrityksistä ovat Nokian lisäksi Kemppi, Tunturi ja Firskars. Esimerkiksi Fiskarsissa on useampikin muotoilija töissä ja uskoisin, että heidän toimenkuvaansa liittyy tuotekehitys yleisemminkin, uusien kehitettävien tuotteiden "keksiminen" (etsiminen voisi olla parempi sana), tuotteiden testaus jne.
Kirjoituksessa Tie muotoilun käyttäjäksi on esitelty samannimisessä esitteessä listatut viisi askelta muotoilun käyttäjäksi. Askelissa edetään muotoilun kokeilemisesta yrityksen muotoilustrategian laatimisen kautta siihen, että muotoilu ohjaa yrityksen tuotekehittämistä. Yksi työ muotoilijalle tälläisessä yrityksessä on muotoilujohtajana toimiminen eli ns. yrityksessä tapahtuvan muotoilun hallinta. Yrityksistä löytyy monenlaista työtä muotoilijoille eikä kaikki ole suinkaan sitä perinteistä tuotteen suunnittelua.
Oma näkemykseni asiasta, mitä tarkoittaa, että muotoilua ei hyödynnetä tarpeeksi: Monet yritykset, jotka tällä hetkellä eivät käytä muotoilua ollenkaan, hyötyisivät muotoilusta esim. tuotteiden toimivuuden/ulkonäön/valmistettavuuden ja sitä kautta myös kilpailukyvyn paranemisena. Toisaalta on paljon yrityksiä, jotka kyllä muotoiluttavat tuotteitaan, mutta voisivat hyödyntää muotoilua myös esim. muotoilujohtamisen avulla, jolloin pidetään esim. huoli siitä, että muotoilu vastaa yrityksen omia strategioita jne. Muotoilua voi siis käyttää paljon muuhunkin, kuin vain tuotteiden tai yritysgrafiikan suunnitteluun ja uskoisin tätä tarkoitettavan sillä, että muotoilua ei hyödynnetä tarpeeksi.
Sanottakoon vielä, että en kuitenkaan näe kovin järkevänä tilannetta, jossa jokaisessa tuotteita tuottavassa yrityksessä koosta riippumatta olisi talon sisäinen muotoilija palkattuna. Kannattavaa kuitenkin olisi, että joku yrityksen sisällä vastaisi muotoiluun liittyvistä asioista ja huolehtisi, että muotoilu auttaa yritystä kulkemaan haluamaansa suuntaan.
Myös minä kiitän, osasit oivallisesti valaista muotoilijan arkea sekä alkuperäisellä kirjoituksellasi että vastauskommentillasi. Hanna taas on taitava esittämään hyviä kysymyksiä. ;-)
Mielenkiintoista oli lukea myös muotoilun hyödynnettävyydestä yrityksen toiminnassa. Mainintasi toimivuudesta/ulkonäöstä/valmistettavuudesta sisältää monta olennaista elementtiä.
Kiitos kommentista!
Oli ilo palvella ;)
Hei,Opiskelen muotoilijaksi ensimmäistä vuotta, mutta en ole löytänyt mistään tietoa, paljonko muotoilijat keskimäärin tienaavat, jos saavat töitä? Entä millaista liksaa suunnilleen saisi, jos pääsisi töihin vaikkapa Fiskarsille tai muuhun isompaan yritykseen?
Hei!
Nyt on pakko myöntää, että en edes tiedä, mitä teolliset muotoilijat tarkalleen tienaavat, itse kun en ole palkollisena vaan toimin yrittäjänä. Veikkaisin kuitenkin, että palkat liikkuvat n. 2000 eurosta ylöspäin.
Jos joku osaa vastata tähän paremmin, kommentteja otetaan mielellään vastaan.
Lue koko blogi, melko hyva
Kiitos :)
Moi Irina!
Tosi kivaa blogia olet kirjottanut! Mahtaako vielä olla työstössä vai onko jäänyt taka-alalle?
Itse olen nyt kuvataidelukiossa toisella luokalla, ja muutaman kuukauden ajan on teollinen muotoilu pyörinyt mielessä. Netissä on tullut vietettyä aikaa tietoa ettiessä sun muussa..
Osaisitko yhtään antaa vinkkiä, miten kannattaisi asennoitua kun teollisen muotoilun koulutukseen/töihin on suuntaamassa? Mihin pitäisi "varautua"?
Moi ja kiitos kommentista!
Kyllä blogi yrittää olla vielä työstössä, mutta jostain syystä aika tuntuu menevän niin kauhean nopeasti... Yritän kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti päivitellä, mutta nykyään ehkä kirjoittelen (vähän) useammin tuota Design thinking-blogia.
Kysyit miten kannattaisi asennoitua kun suuntautuu teolliseen muotoiluun. Yhdellä sanalla vastattuna: avoimesti. Teollisen muotoilijan pitää pysyä avoimena uusille trendeille, valmistusmenetelmille, materiaaleille, jne. Muotoilijan pitää ymmärtää myös ihmisten käyttäytymistä ja toisaalta myös rahaa: minkälaisen tuotteen valmistaminen on edullista ja minkälaisen taas turkasen kallista. Ja vaikka nämä kaikki pyörivät ajatuksissa taka-alalla, pitäisi silti tuottaa uusia ajatuksia, uusia luonnoksia, uusia tuotteita.
Joku sanoi joskus, että muotoilijan pitää tietää kaikesta kaikki. Se on ihan hyvin sanottu, mutta käytännössä riittää, että pystyy ymmärtämään kaikenlaisia asioita ja osaa hankkia tietoa sitä tarvittaessa. Sen takia suosittelen, että elä ja hanki erilaisia kokemuksia. Lähes kaikenlaisesta kokemuksesta on alalla hyötyä. Ja vaikka työ välillä tuntuu raskaalta (silloin, kun tuntuu, että pitäisi oikeasti tietää kaikesta kaikki tai kun ideoita ei meinaa löytyä), niin se myös antaa todella paljon. Suosittelen :)
Ja siinä vaiheessa, kun opinnoista ollaan siirtymässä työelämään, kannattaa ihan oikeasti miettiä niitä omia vahvuuksia, joilla erottuu muiden joukosta. Mahdollisen työnantajan on silloin helpompi miettiä oletko oikeanlainen tyyppi heille.
Toivottavasti näistä oli jotain hyötyä ja toivottavasti pääset toivomaasi opiskelupaikkaan. Pidä vain silmät auki ja hanki monenlaista tietoa - ihan vaikka lehtiä lukemalla. Siitä on aina hyötyä :)
Lähetä kommentti