torstai 19. elokuuta 2010

Kadunkalusteita maailmalta

Kadunkalusteet ovat pitkäaikainen kiinnostuksen kohteeni - niiden muotoiluunhan olen erikoistunutkin. Ja totta kai muotoilijan pitää pysyä kärryillä myös siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Alla siis linkkejä oiviin esimerkkeihin kadunkalusteiden muotoilusta muualta maailmalta.

Tree Guard Bench

Benjamin Millsin Tree Guard Bench yhdistää puun runkosuojan ja penkin. Penkkiosan pystyy myös nostamaan pois tieltä, jos se jostain syystä tiellä olisi. Siitä en tosin ole ihan varma, onko tuo muuntautumismahdollisuus käytännössä kovin tarpeellinen.

Olla jätejärjestelmä

Kaipaisivatko Suomenkin jätteenkeräyspisteet pientä piristystä? Siltä ainakin tuntuu, kun katsoo Ollan hauskoja roska-astioita. Romaric Le Tiecin suunnittelemat jätepisteet erottuvat väreillään ja muodoillaan. Kukkapurkkia muistuttavia jäte-astioita voisin hyvin kuvitella katuympäristöä piristämässä. Plussaa suunnittelijalle siitä, että jäteastiat voidaan tyhjentää olemassaolevalla järjestelmällä. Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, että vanhan systeemin ympärille voidaan kehittää jotain täysin uudenlaista ja erottuvaa.

Ghisa istuinjärjestelmä

Riccardo Blumerin valurautaiset Ghisa ulkoistuimet koostuvat useasta samanlaisesta modulista, jolloin niistä voidaan koostaa eri muotoisia istuimia ympäröivän arkkitehtuurin vaatimalla tavalla. Kauniit luurankomaiset osat saavat kuitenkin epäilemään, kestävätkö ne tahallista ilkivaltaa. Valurautaisina ne eivät tosin sopisi Suomen pakkasoloihin sellaisenaan vaan vaatisivat vähän eristettä pepun ja raudan väliin.

Sähkötolppia islantilaisittain

Ilahdun aina, kun jostakin ei-perinteisesti-kovin-muotoillusta tuotteista muotoillaan upeita uutuuksia. Ainoa kritisoitava asia, mitä Arphenotypen Dietmar Koeringin suunnittelemista sähköpylväistä voin keksiä, on niiden todennäköisesti erittäin suuret valmistuskustannukset. Nämä pylväät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka käytännöllisestä tuotteesta voidaan tehdä lähes taidetta*.

Pyörätelineitä

Lopuksi vielä David Byrnen esimerkkejä siitä, kuinka huumoria voidaan lisätä katukuvaankin käytännöllisesti. Nämä eivät ehkä ole kaikkein käytännöllisimpiä pyörätelineitä turvaketjuineen jne. mutta toimivat ainakin ymmärrettävästi (samaa kun ei voi sanoa aina kaikista Suomesta löytyvistä pyörätelineistä).

Vaikka teksteissä kritisoinkin tuotteita, ovat nämä silti hienoja esimerkkejä kadunkalusteiden muotoilusta. Onneksi Suomessakin osataan ja lisää upeita kalusteita tulee varmasti meidänkin katukuviimme. Kun seuraavan kerran kuljen kadulla, pidä silmäsi auki: voit löytää tyylikästä muotoilua.

*Lähes taidetta siksi, että en suostu sanomaan muotoilua (=suunniteltu käytännön pohjalta) taiteeksi (=suunniteltu koettavaksi) edes tämän tuotten kohdalla.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Kuluttaja ostaa mitä haluaa (eli pähkäilyä ostamisesta ja myymisestä)

Osta vain tarpeeseen? Mitä ostaisit, jos ostaisit puhtaasti vain tarpeeseen? Ruokaa, juomaa ja lämmintä ylle. Välillä saattavat lääkkeet ja lääkärinpalvelut olla tarpeen. Ja katto on ihan hyvä olla pään päällä. Mutta kaikki muu taitaakin olla tarpeellista vain tietyn elämäntyylin ylläpitämiseksi. Eli suomennettuna: kaikki muu ostetaan, koska ne halutaan ostaa. Ja mitä noihin aiemmin mainitsemiini tarveasioihin tulee: harva ostaa vaatettakaan vain lämpimikseen tai ruokaa vain hivenaine- ym. tarpeet täyttääkseen.

Jos ihminen siis ostaa, koska hän haluaa jotakin, miten myyjäosapuolen pitäisi vastata tähän? Tarjota tietysti sitä, mitä halutaan ostaa. Ja jos ihmiset haluavat ostaa ylläpitääkseen ja rakentaakseen haluamaansa elämäntyyliä, eikö myyvän osapuolen silloin pitäisi selvittää, mitä ostaja elämäänsä haluaa. Ja mitä paremmin myytävä asia ja ostajan halu kohtaavat, sitä enemmän ostaja haluaa ostaa. Ja mitä enemmän ostaja haluaa ostaa, sitä enemmän hän on valmis siitä maksamaan. Ja taas, mitä enemmän myyjäpuoli saa, sitä paremmin sillä on varaa kehittää uusia, paremmin ostohaluihin vastaavia asiota. Ja sitä paremmin ostaja saa jatkossa rakennettua elämäntyyliään.

Onko kyseessä siis win-win -tilanne, jossa molemmat saavat, mitä haluavat? Parhaimmillaan kyllä, kunhan samalla huolehditaan kestävästi kehityksestä yms. eikä ahnehdita liikaa. Entä miten tämä kaikki liittyikään taas muotoiluun, tämän blogin perustaan? No, eikös tuotemuotoilun tarkoituksena olekin hyödyttää molempia osapuolia, sekä tuottajaa/myyjää, että ostajaa. Eli parhaimmillaan muotoilulla päästään tähän tilanteeseen, jossa ostaja tyydyttää halutarpeensa ja myyjäpuoli tekee voittoa repimättä sitä muiden selkänahoista.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Mitä tekisin iPadilla

Applen iPad on puhututtanut blogimaailmassa ja mielipiteitä on lennellyt puolesta ja vastaan. Itse haluaisin iPadin. Ja keksisin kyllä paljon käyttöä sille sekä työhön, että arkeen.

  • En ole koskaan löytänyt syytä, miksi tarvitsisin tietokonetta asiakkaiden luona reissatessa. Toki sillä voi esitellä ideoitaan jne. mutta muut tavat ovat tuntuneet luontevammilta. iPadin kokisin kuitenkin miellyttävämmäksi ja "paperinkaltaisemmaksi", mutta näyttäväksi esittelypohjaksi. Se ei myöskään veisi yhtä paljon tilaa laukussa, kuin kannettava, ja olisi kevyempikin.
  • iPhonea käytän mitä eriskummallisimpiin tehtäviin. Käyn esim. netissä useimmiten sen kautta ja olen tottunut mm. lukemaan sillä blogeja ja tallentamaan ajatuksia muistikirjaan. iPadin näyttö olisi suurempi ja netin selaaminen siten mukavampaa. Ja iPad olisi nopeampi ottaa iltasella käyttöön, kuin avata tietokone vain yhden nettisivun katsomista varten. 
  • iPadin oman suojakotelon haluaisin ehdottomasti. Se tekee koneesta muistikirjamaisen ja mielestäni mukavamman oloisen. Lisäksi sen avulla iPadin voi asettaa käyttökertojen välillä elektroniseksi valokuvakehykseksi (=yksi tuote, mikä on myös harkintalistalla, mutta jota en erillisenä tulisi todennäköisesti koskaan hankkimaan).
  • iPadin kalenteriohjelma on upein näkemäni. Jo se riittäisi minulle syyksi hankkia kone. (Enkä ole edes koskaan käytännössä koskenut koko laitteeseen, saati testannut tätä ohjelmaa)
  • Automatkat ovat lapsille tunnetusti kovin tylsiä, niin meilläkin. iPadin voisi ottaa automatkalle mukaan ja sillä voisi matkat pelailla, selata nettiä, kenties katsoa videoita YouTubesta jne. Kätevää, kun on kaikki samassa vehkeessä.
  • Käyttäisin laitetta mielelläni myös kirjojen lukemiseen. Taas kerran vie vähemmän tilaa, kuin kirjojen raahaaminen mukana. 
Miksi siis en ole vielä hankkimassa iPadia? Ehkä olen vielä epävarma. Haluan vielä kuulostella muiden kokemuksia ja varmistua siitä, että iPad tekee minulle saman, minkä iPhone teki: avaa eteeni uuden mahdollisuuksien maailman (tai siltä se ainakin tuntui). Mutta kuitenkin... Minulla on jo iPhone. iPad ei sitä kokonaan voi korvata, koska sillä ei voi esim. soittaa. Oston jälkeen minulla olisi kaksi laitetta, jotka tekevät suurin piirtein samaa. Siinäpä epävarmuuteni pohjimmainen syy taitaakin olla: tuoko iPad tarpeeksi lisäarvoa iPhonen lisäksi?

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Ajatuksia muotoilusta #39

"Mistakes are the portals of discovery." James Joyce

"Virheet ovat portteja löytöihin." James Joyce

Lähde

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Ajatuksia muotoilusta #38

"If you do what you always did, you will get what you always got" Albert Einstein

"Jos teet, mitä aina teit, saat, mitä aina sait" Albert Einstein

Lähde

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Ajatuksia muotoilusta #37

"Just because something look good doesn't mean it's useful. And just because something is useful does not make it beautiful." Joshua Brewer

"Vaikka jokin olisi kaunis, ei se tarkoita, että se olisi hyödyllinen. Ja vaikka jokin olisi hyödyllinen, ei se tee siitä kaunista." Joshua Brewer

Lähde

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Ajatuksia muotoilusta #36

"Cheap design is like a tattoo... once you get it you're forever branded with it." Ken Peters

"Halpa muotoilu on kuin tatuointi... kerran hankittuasi sen sinut yhdistetään siihen aina." Ken Peters

Lähde

torstai 11. maaliskuuta 2010

Penkki kukkapenkissä ja muuta viisastelua

Kännykkä taitaa nykypäivänä löytyä jo jokaisen kädestä. Alunperin puheluita varten suunniteltu tuote toimii jo kuin yleiskone, milloin tietokoneena, milloin navigaattorina jne. Mutta mihin kaikkeen muuhun, kuin suunnittelijan ajattelemaan toimintaan on kännykkää mahdettu käyttää?

Yksi rajuimmista käyttötavoista taitaa olla vasaran korvaaminen kännykällä, varsinkin vielä silloin, kun puhelimet olivat hieman paksumpia ja niistä käytettiin nimeä halko. Mittanauhanakin kännykkä toimii: Montako kännykkää olikaan se kaupassa nähty sivupöytä; mahtuuko se sohvan viereen?

Entä mitä joku viisas voisi keksiä puistonpenkille uudeksi käyttötavaksi? Irtonainen penkkihän lentäisi hienosti kaupan ikkunasta sisään jos ovi ei satu aukeamaan yöaikaan. Tai jos liikenne kulkee ärsyttävästi "väärästä" kohdasta, niin tokihan pieni penkin siirto saa liikenteen kohta kiertämään muualta. Ja tokihan penkistä saa kauniin koristeen myös kukkaistutuksen joukkoon.

No, joka tapauksessa pointtini on, että kehititpä mitä tuotetta tahansa, aina joku keksii sille käyttötavan, jota itse et tulisi helposti ajatelleeksikaan. Osana suunnittelua kannattaa miettiä näitäkin, ihan vain ollakseen selvillä yllättävistäkin mahdollisuuksista. Se, tarvitseeko tuotteen kestää näitä erikoiskäyttötarkoituksia tai miten muuten niihin pitäisi varautua, täytyy sitten päättää tapauskohtaisesti.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Ajatuksia muotoilusta #35

"Know thy user, and you are not thy user." Arnie Lund

"Tunne käyttäjäsi, ja itse et ole käyttäjäsi." Arnie Lund

Lähde

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Hups, uutuustuote olikin jo olemassa


Tuotekehittäjistä taitaa löytyä kaksi kuppikuntaa, mitä kilpailevien tuotteiden seuraamiseen tulee: toinen on vannoutunut oman tiensä kulkija eikä välitä siitä, mitä muut tekevät; toinen seuraa tarkasti omien kilpailijoiden toimia, varmistaakseen, ettei tee samaa kuin muut. (Kolmas laji on sitten muiden kopioijat, mutta kun puhumme tuotekehityksestä, katson kopioinnin kuuluvan eri sarjaan.)

Oman tiensä kulkijan ajatus siitä, että tehdään omanlaisia tuotteita välittämättä muiden tavoista toimia, on ehdottoman kannustettava. Ongelmia saattaa tulla kuitenkin eteen: ei ole kerta eikä kaksi, kun sama tuote on keksitty eri paikoissa yhtä aikaa. Välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä tuotekehittäjän kannattaisi viimeistään ennen tuotteen julkaisua tarkistaa, mitä kilpailijat ovat tehneet. Jos pahin kilpailija on juuri julkistanut samankaltaisen tuotteen, näyttää oma vain toisen kopiolta, oli sen eteen tehty kuinka paljon töitä tahansa.

Kilpailevien tuotteiden selvittämisellä voit myös etsiä selkeitä markkinarakoja, joihin kilpailijat eivät ole vielä vastanneet. Perusteellisempi kilpailijaselvitys saattaa siis toimia myös tuoteideoinnin apuna.

Entä miksi kilpailijoiden kopiointi (edes vahingossa) taas ei kannata? Samanlaisella tuotteella olet vain kopioija ja pystyt kilpailemaan lähinnä hinnalla. Lisäksi, kehittämällä uutta, asiakasta hyödyttävää, saat ostajien kiinnostuksen ja arvostuksen tuotteellesi. Ja mikäpä sen mukavampaa, kuin että voi hinnoitella oman tuotteensa reilulla katteella. Silloin rahaa jää myös tuleville tuotekehtitysprojekteille.