maanantai 28. joulukuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #25

"If you're not failing every now and again, it's a sign you aren't doing anything very innovative." Woody Allen


"Jos et epäonnistu aina silloin tällöin, on se merkki siitä, ettet ole tekemässä mitään kovin luovaa." Woody Allen

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Joulutauko


Tämäkin bloggailija aikoo pitää nyt ansaittua joulutaukoa, joten uutta kirjoitusta on luvassa vasta ensi vuoden puolella. Siihen asti: nauttikaa joulusta ja sen tuomasta rauhasta ja yhdessäolosta.

Kaunista Joulua!

maanantai 21. joulukuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #24

"The only important thing about design is how it relates to people." Victor Papanek


"Ainoa tärkeä asia muotoilussa on, kuinka se liittyy ihmisiin." Victor Papanek

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Oletko rakastamisen arvoinen?

Nokia ja Apple käyvät kuumaa kamppailua markkinaosuuksista (ja käyvät hieman oikeutta myös patenteista, puolin ja toisin). Myös kansa tuntuu jakaantuneen kolmeen osaan: niihin, jotka puolustavat iPhonejaan vereen ja henkeen, niihin, jotka odottavat innolla, lunastaako Nokia lupauksiaan uutuuksilla ja niihin, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta jos katsotaan faktoja ennen kuin pureudutaan mielipidepuolelle: Apple on tähän mennessä julkaissut vain kolme laitetta, joista kerrallaan vain yhtä kaupataan. Nokian älypuhelimilla on jopa kaksi eri sarjaa: E ja N. Kuitenkin Applen markkinaosuus älypuhelimista oli kolmannella vuosineljänneksellä jopa 16 %, Nokian 35 %.

Applen myhäillessä tyytyväisenä Nokia aloitti selittelyn. Ensin myönnetään, että muotoilu on unohdettu teknologian edeltä ja sen jälkeen kerrotaan, ettei (äly)puhelimia ollutkaan suunniteltu taviksille, vaan nörteille. Tarkoittaako tämä siis sitä, että pitää olla tavallista kiinnostuneempi tekniikasta voidakseen käyttää Nokian älypuhelimia vain kenties sitä, että Applen osuus johtuukin vain tavisten siirtymisestä "taviskännyistä" älykkäämpään iPhoneen? Joka tapauksessa Nokia aikoo nyt parantaa tapojaan uusilla (huom! monikko) malleillaan. Tosin kaikki eivät ihan usko tämänkään auttavan.

Mutta kyllähän sitä kritiikkiä saavat iPhone käyttäjätkin. He kun puolustavat kuumeisesti omia puhelimiaan niiden puutteista huolimatta. Jopa niin kuumeisesti, että taitavat oikein kärsiä Tukholman syndroomaa muistuttavasta taudista. Harhaisia ovat siis he, jotka omaa rakastaan puolustavat. Sillä rakkaudesta tässä mielestäni on kyse. Tee rakastamisen arvoinen tuote, niin pikku puutteilla ei olekaan niin suurta merkitystä. Mutta iPhone-käyttäjänä täytyy sanoa, että henkilökohtaisesti en ole kohdannut vaikeuksia tai puutteita vaihtaessani tavallisesta kännykästä tähän hienouteen (jos ei lasketa sitä, että joutuu Soneran asiakkaaksi). Tosin, ehkä me tavikset emme niitä Nokian hienouksia osaa edes vaatia.

Mutta jos iPhone selvästi nostattaa tunteita esiin, mitä rakastamisen arvoista Nokia on tehnyt? Muistelemalla vanhoja nokialaisia muistin kätköistä esiin nousevat vain ne mallit, joita kohtaan on tuntenut jotain. Nokia 3110 oli ensimmäinen malli, jossa oli navi-näppäin. Hieno uutuus, joka yksinkertaisti käyttöä. Ehkä jopa iPhoneen verrattava keksintö? Banaanimallin (8110) olisin halunnut, se oli niin erikoisen hieno. Mutta siinä vaiheessa, kun olin tarpeeksi tienannut (olin silloin vielä koululainen), ei sitä enää myyty kuin käytettynä. Ja kohta alkoi ohuiden puhelimien voittokulku, joten paksu, käyrä jötikkä ei enää tuntunut kovin kiinnostavalta. Välissä ihastusta herätti joidenkin keskuudessa myös vaihdettavat kuoret, mutta seuraava ihastuksen arvoinen uutuus oli L'Amour-mallisto, joista tosin yksi, vaikkakin kiinnostavin malli, näytti niin vaikealta käyttää käytännössä, että sekin jäi sitten ostamatta. Niissä oli kuitenkin jo yritystä saada käyttäjät rakastamaan kännykkäänsä.

Miten Nokia tästä jatkaa; aikooko se jatkossa panostaa myös muotoiluun ja tuottaa taas rakastettavan ihania tuotteita? Entä Apple? Kehitteleekö se jo jotain uutta, markkinoita mullistavaa tuotetta meille taviksille himoittavaksi? Entä oma yrityksesi? Herättääkö se intohimoja ostajissa vai onko se unohtanut tunteiden merkityksen kaupanteossa?

maanantai 14. joulukuuta 2009

Ajatuksia muotoilusta #23

"We don't get hired to make pretty things or win design awards. We get hired to solve business problems." James Bradley


"Meitä ei palkata tekemään kauniita asioita tai voittamaan muotoilupalkintoja. Meidät palkataan ratkaisemaan liiketoiminnan ongelmia." James Bradley

maanantai 7. joulukuuta 2009

Maslow ja mörköjen merkitys


Mitä sinä pelkäät? Vai kuulutko niihin isoihin ihmisiin, jotka ovat jo kasvaneet ulos peloistaan? Kummallista. Pelko kun voi olla hyvin tarpeellista. Pelko voi toki lamauttaa, mutta toisaalta: pelko voi laittaa myös toimimaan.

Kun puhutaan bisnesmaailmasta, pelkoja on eri tasoilla hyvin erilaisia. Tavallinen rivityöntekijä saattaa pelätä oman työpaikkansa puolesta. Pelon taustalta löytyy muita huolia: miten saan ruokittua perheen ja maksettua velat.  Nämä pelot liittyvät suoraan selviytymiseen ja sijoittuvat Maslowin tarvehierarkiassakin alimmille tasoille. Pelon takia toinen tekee työnsä viimeisen päälle hyvin, jotta ei joutuisi työttömäksi, toinen taas ajattelee, että ulos tästä potkitaan joka tapauksessa ja jättää pelin kesken.

Työyhteisön sisällä pelkoja saattaa aiheuttaa työpaikan ilmapiiri. Kukaan ei halua tulla nolatuksi kavereidensa edessä tai joutua taistelemaan sosiaalisesta asemastaan työyhteisön sisällä. Päästään taas hieman korkeammalle Maslowin teoriassa. Nämä pelot saattavat tehdä yhdestä työntekijästä hiljaisen hissukan, jotta häntä ei huomattaisi, toinen taas tuo joka paikassa itseään esille, jotta hänen erinomaisuutensa huomattaisiin ja ylennyksen avulla hän voisi varmistaa asemansa. Samalla päästään taas seuraavalle tasolle Maslowin hierarkiassa: suurin syy epäonnistumisen pelossa on itsetunnon menettäminen ja arvostuksen väheneminen. Stressiäkin aiheuttavat, hankalat tehtävät saavat toisen innostumaan mahdollisuudestaan saada johdon arvostus, kun taas joku toinen mielellään peräytyisi ja jättäisi tehtävän väliin epäonnistumisen välttämiseksi. Uskaltamalla ottaa mörköjä kädestä kiinni nousee myös Maslowin ylimmälle tasolle ja pääsee toteuttamaan itseään, esimerkiksi juuri haasteellisten tehtävien ratkaisussa.

Entä mitä pelkää yrityksen johto? Pörssikursseja? Lamaa? Irtisanomisia? Vai jotain arkisempaa, kuten työntekijöiden hyvinvoinnin, laskujen maksukyvyn tai markkinaosuuden ylläpitämisen haasteita?

 Kun seuraavan kerran kohtaat omat pelkosi, mieti, oletko se, joka lamaantuu vai se, joka pistää tuulemaan ja ottaa haasteista hyödyn irti. Päätoksen teet itse. 

Ajatuksia muotoilusta #22

"No masterpiece was ever created by a lazy artist." Salvador Dalí


"Mitään mestariteosta ei ole koskaan luonut laiska taiteilija." Salvador Dalí

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Teollisen muotoilun manifesti

Ken Fry on julkaissut Core77-sivustolla manifestin teollisille muotoilijoille. Manifestillaan hän haluaa määrittää uudelleen, mitä teollinen muotoilu tarkoittaa. Tässä muutamia mielenkiintoisia kohtia kirjoituksesta:

  • Kauniiden esineiden sijaan tulisi muotoilla kauniita kokemuksia. Jokaisella yksittäiselläkin tuotteella on oma elämänsä ja suunniteltaessa tuotetta tulisi sitä miettiä eri käyttötarkoituksissa, erilaisilla käyttäjillä, monenlaisissa asiayhteyksissä.
  • Sen sijaan, että muotoilija kyselee, mitä pitäisi suunnitella, pitäisikin kysyä, miksi: Miksi joku käyttäisi tuotetta, miksi on tarpeen suunnitella uusi tuote näille markkinoille, miksi käyttä juuri tätä teknologiaa jne. Miksi-kysymysten avulla ei erkaannuta tuotteen tuottamista kokemuksista. 
  • Tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulisi jo miettiä, miten ne muuttuvat ajan myötä. Miten putoamiset ja kolhut vaikuttavat tuotteeseen, miten käyttäjät muuttavat tai tuunaavat tuotetta, miten itse tuote muuttaa käyttäjän käyttäytymistä. 
  • Hauskuutta ei saa unohtaa. Paitsi että hyvät tuotteet saavat aikaan iloa, hauskuutta, leikkisyyttä ja palkitsevat, samoin tulisi olla myös niitä suunniteltaessa. 
Teollisille muotoilijoille suunnattu manifesti puuttuu tärkeisiin asioihin, jotka kyllä on muotoilijoille (ainakin minulle) opetettu, mutta jotka tuntuvat välillä unohtuvan. On niin helppo katsoa tuotetta vain yksittäisenä, kauniina objektina, kun pitäisi nähdä se eri käyttötarkoituksissaan, eri ihmisillä. Ja toisaalta olisi kovin helppoa suunnitella itselle, vaikka tuotteen kohderyhmä pitäisikin jostain aivan muusta. Suunnitellessani Torino-istutusastiaa Rudukselle, haastattelin kaupunginpuutarhureita mm. istutusastioiden käytöstä. Haastatteluista tuli hyvin esiin monenlaisia käyttötilanteita ja ongelmia: istutusastioiden siirtely, talvisäilytys, täytön ja huollon vaarallisuus, jos astia on liikenteenjakajalla jne. Haastatteluiden avulla selvitetyistä käyttötilanteista toki moni oli jo tiedossa etukäteen, mutta aina tulee esiin myös yllättäviä haasteita, jotka muuten olisivat voineet jäädä huomiotta. Tuotteen koko elinkaaren huomioiminen - ja erilaisten elinkaarien huomioiminen - tekee suunnittelusta jo mielenkiintoisempaa ja myös antoisampaa. Mietittäessä tuotetta erilaisissa käyttötilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa saadaan tuotesuunnitelmaan syvyyttä, jota ilman se olisi kuin pullo ilman panttia