Oletko rakastamisen arvoinen?

Nokia ja Apple käyvät kuumaa kamppailua markkinaosuuksista (ja käyvät hieman oikeutta myös patenteista, puolin ja toisin). Myös kansa tuntuu jakaantuneen kolmeen osaan: niihin, jotka puolustavat iPhonejaan vereen ja henkeen, niihin, jotka odottavat innolla, lunastaako Nokia lupauksiaan uutuuksilla ja niihin, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta jos katsotaan faktoja ennen kuin pureudutaan mielipidepuolelle: Apple on tähän mennessä julkaissut vain kolme laitetta, joista kerrallaan vain yhtä kaupataan. Nokian älypuhelimilla on jopa kaksi eri sarjaa: E ja N. Kuitenkin Applen markkinaosuus älypuhelimista oli kolmannella vuosineljänneksellä jopa 16 %, Nokian 35 %.

Applen myhäillessä tyytyväisenä Nokia aloitti selittelyn. Ensin myönnetään, että muotoilu on unohdettu teknologian edeltä ja sen jälkeen kerrotaan, ettei (äly)puhelimia ollutkaan suunniteltu taviksille, vaan nörteille. Tarkoittaako tämä siis sitä, että pitää olla tavallista kiinnostuneempi tekniikasta voidakseen käyttää Nokian älypuhelimia vain kenties sitä, että Applen osuus johtuukin vain tavisten siirtymisestä "taviskännyistä" älykkäämpään iPhoneen? Joka tapauksessa Nokia aikoo nyt parantaa tapojaan uusilla (huom! monikko) malleillaan. Tosin kaikki eivät ihan usko tämänkään auttavan.

Mutta kyllähän sitä kritiikkiä saavat iPhone käyttäjätkin. He kun puolustavat kuumeisesti omia puhelimiaan niiden puutteista huolimatta. Jopa niin kuumeisesti, että taitavat oikein kärsiä Tukholman syndroomaa muistuttavasta taudista. Harhaisia ovat siis he, jotka omaa rakastaan puolustavat. Sillä rakkaudesta tässä mielestäni on kyse. Tee rakastamisen arvoinen tuote, niin pikku puutteilla ei olekaan niin suurta merkitystä. Mutta iPhone-käyttäjänä täytyy sanoa, että henkilökohtaisesti en ole kohdannut vaikeuksia tai puutteita vaihtaessani tavallisesta kännykästä tähän hienouteen (jos ei lasketa sitä, että joutuu Soneran asiakkaaksi). Tosin, ehkä me tavikset emme niitä Nokian hienouksia osaa edes vaatia.

Mutta jos iPhone selvästi nostattaa tunteita esiin, mitä rakastamisen arvoista Nokia on tehnyt? Muistelemalla vanhoja nokialaisia muistin kätköistä esiin nousevat vain ne mallit, joita kohtaan on tuntenut jotain. Nokia 3110 oli ensimmäinen malli, jossa oli navi-näppäin. Hieno uutuus, joka yksinkertaisti käyttöä. Ehkä jopa iPhoneen verrattava keksintö? Banaanimallin (8110) olisin halunnut, se oli niin erikoisen hieno. Mutta siinä vaiheessa, kun olin tarpeeksi tienannut (olin silloin vielä koululainen), ei sitä enää myyty kuin käytettynä. Ja kohta alkoi ohuiden puhelimien voittokulku, joten paksu, käyrä jötikkä ei enää tuntunut kovin kiinnostavalta. Välissä ihastusta herätti joidenkin keskuudessa myös vaihdettavat kuoret, mutta seuraava ihastuksen arvoinen uutuus oli L'Amour-mallisto, joista tosin yksi, vaikkakin kiinnostavin malli, näytti niin vaikealta käyttää käytännössä, että sekin jäi sitten ostamatta. Niissä oli kuitenkin jo yritystä saada käyttäjät rakastamaan kännykkäänsä.

Miten Nokia tästä jatkaa; aikooko se jatkossa panostaa myös muotoiluun ja tuottaa taas rakastettavan ihania tuotteita? Entä Apple? Kehitteleekö se jo jotain uutta, markkinoita mullistavaa tuotetta meille taviksille himoittavaksi? Entä oma yrityksesi? Herättääkö se intohimoja ostajissa vai onko se unohtanut tunteiden merkityksen kaupanteossa?