Maslow ja mörköjen merkitys
Mitä sinä pelkäät? Vai kuulutko niihin isoihin ihmisiin, jotka ovat jo kasvaneet ulos peloistaan? Kummallista. Pelko kun voi olla hyvin tarpeellista. Pelko voi toki lamauttaa, mutta toisaalta: pelko voi laittaa myös toimimaan.
Kun puhutaan bisnesmaailmasta, pelkoja on eri tasoilla hyvin erilaisia. Tavallinen rivityöntekijä saattaa pelätä oman työpaikkansa puolesta. Pelon taustalta löytyy muita huolia: miten saan ruokittua perheen ja maksettua velat. Nämä pelot liittyvät suoraan selviytymiseen ja sijoittuvat Maslowin tarvehierarkiassakin alimmille tasoille. Pelon takia toinen tekee työnsä viimeisen päälle hyvin, jotta ei joutuisi työttömäksi, toinen taas ajattelee, että ulos tästä potkitaan joka tapauksessa ja jättää pelin kesken.
Työyhteisön sisällä pelkoja saattaa aiheuttaa työpaikan ilmapiiri. Kukaan ei halua tulla nolatuksi kavereidensa edessä tai joutua taistelemaan sosiaalisesta asemastaan työyhteisön sisällä. Päästään taas hieman korkeammalle Maslowin teoriassa. Nämä pelot saattavat tehdä yhdestä työntekijästä hiljaisen hissukan, jotta häntä ei huomattaisi, toinen taas tuo joka paikassa itseään esille, jotta hänen erinomaisuutensa huomattaisiin ja ylennyksen avulla hän voisi varmistaa asemansa. Samalla päästään taas seuraavalle tasolle Maslowin hierarkiassa: suurin syy epäonnistumisen pelossa on itsetunnon menettäminen ja arvostuksen väheneminen. Stressiäkin aiheuttavat, hankalat tehtävät saavat toisen innostumaan mahdollisuudestaan saada johdon arvostus, kun taas joku toinen mielellään peräytyisi ja jättäisi tehtävän väliin epäonnistumisen välttämiseksi. Uskaltamalla ottaa mörköjä kädestä kiinni nousee myös Maslowin ylimmälle tasolle ja pääsee toteuttamaan itseään, esimerkiksi juuri haasteellisten tehtävien ratkaisussa.
Entä mitä pelkää yrityksen johto? Pörssikursseja? Lamaa? Irtisanomisia? Vai jotain arkisempaa, kuten työntekijöiden hyvinvoinnin, laskujen maksukyvyn tai markkinaosuuden ylläpitämisen haasteita?
Kun seuraavan kerran kohtaat omat pelkosi, mieti, oletko se, joka lamaantuu vai se, joka pistää tuulemaan ja ottaa haasteista hyödyn irti. Päätoksen teet itse.
Kun puhutaan bisnesmaailmasta, pelkoja on eri tasoilla hyvin erilaisia. Tavallinen rivityöntekijä saattaa pelätä oman työpaikkansa puolesta. Pelon taustalta löytyy muita huolia: miten saan ruokittua perheen ja maksettua velat. Nämä pelot liittyvät suoraan selviytymiseen ja sijoittuvat Maslowin tarvehierarkiassakin alimmille tasoille. Pelon takia toinen tekee työnsä viimeisen päälle hyvin, jotta ei joutuisi työttömäksi, toinen taas ajattelee, että ulos tästä potkitaan joka tapauksessa ja jättää pelin kesken.
Työyhteisön sisällä pelkoja saattaa aiheuttaa työpaikan ilmapiiri. Kukaan ei halua tulla nolatuksi kavereidensa edessä tai joutua taistelemaan sosiaalisesta asemastaan työyhteisön sisällä. Päästään taas hieman korkeammalle Maslowin teoriassa. Nämä pelot saattavat tehdä yhdestä työntekijästä hiljaisen hissukan, jotta häntä ei huomattaisi, toinen taas tuo joka paikassa itseään esille, jotta hänen erinomaisuutensa huomattaisiin ja ylennyksen avulla hän voisi varmistaa asemansa. Samalla päästään taas seuraavalle tasolle Maslowin hierarkiassa: suurin syy epäonnistumisen pelossa on itsetunnon menettäminen ja arvostuksen väheneminen. Stressiäkin aiheuttavat, hankalat tehtävät saavat toisen innostumaan mahdollisuudestaan saada johdon arvostus, kun taas joku toinen mielellään peräytyisi ja jättäisi tehtävän väliin epäonnistumisen välttämiseksi. Uskaltamalla ottaa mörköjä kädestä kiinni nousee myös Maslowin ylimmälle tasolle ja pääsee toteuttamaan itseään, esimerkiksi juuri haasteellisten tehtävien ratkaisussa.
Entä mitä pelkää yrityksen johto? Pörssikursseja? Lamaa? Irtisanomisia? Vai jotain arkisempaa, kuten työntekijöiden hyvinvoinnin, laskujen maksukyvyn tai markkinaosuuden ylläpitämisen haasteita?
Kun seuraavan kerran kohtaat omat pelkosi, mieti, oletko se, joka lamaantuu vai se, joka pistää tuulemaan ja ottaa haasteista hyödyn irti. Päätoksen teet itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti