Trullit ja markkinat

Näin palmusunnuntaina pari trullia nähtyäni aloin pohtia omia trullikokemuksiani markkinoinnin kannalta. Meillä kotona ainakin trulliperinnettä pidettiin yllä ja palmusunnuntai oli SE päivä, jota valmisteltiin jo ajoissa oksia koristelemalla.

Viestintä: Itse olen suosinut trullitouhuissa perinteistä tyyliä: äidiltä vaatteet, mahdollisimman epäsopivat ja vielä väärinpäin. Ruskea oli hyvä väri. Mahdollisimman rumaa lähinnä. Naamaan räikeät meikit, ruskeita pisamia ja suuri hymy. Päähän huivi. Ja mukaan tietenkin kassi (ei missään nimessä muovipussi) saaliin keräämistä varten.

Nykyisten trullien ilme alkaa jo lipsumaan. Jotkut suosivat kaupasta ostettavia kostyymejä, kuten Harry Potter-asuja. Niistä tulee kuitenkin lähinnä mieleen halloween, mutta kai se on minunkin totuttava amerikkalaistuneisiin trulleihin. Nykytrulleissa on kuitenkin myös niitä, jotka jättävät pukeutumisen kokonaan pois ja kulkevat omissa vaatteissaan. No, oma periaatteeni kuitenkin on jakaa enemmän niille, jotka ovat asiaan enemmän panostaneet eli pukeutuneet ja varpunsa koristaneet useammallakin, kuin yhdellä nauhalla.

Segmentointi: Ensimmäisellä trullikerralla sitä lähinnä kulkee omassa lähinaapurustossa. Omaan lapsuuden naapurustooni kuului enimmäkseen omakotitaloja, mutta lähistöllä oli myös pari kerrostaloa sekä vanhustentalo. Osittain segmentointi perustui rohkeuteen: mitä ovea uskalsi ja viitsi mennä koputtelemaan. Seuraavina vuosina segmentointia tehtiin jo kokemuksen perusteella: trullit valitsevat ovia niin kvantitatiivisella perusteella (kuinka paljon kukakin antaa saalista) kuin kvalitatiivisellakin perusteella (tuleeko karkkia vai omenoita tai rahaa). Ne ovet jätettiin suosiolla väliin, joista ei saatu mitään, sillä mitä sitä turhaan omaa aikaansa turhaan kuluttaa.

Tuote: Tuotteeksi lasken kuuluvan sekä vitsan, että laulun. Niiden yhteinen tarkoitushan on poistaa pahoja henkiä. Vitsa on perinteisesti koristeltu värikkääksi ja hienoksi. Mitä hienompi ja suurempi, sen paremmin uskoisin sillä saatavan myös palkkiota. Mutta laulun pitäisi olla myös opeteltu ja vähän pidemmälle, kuin pelkkä Virvon varvon (pienimmille annettakoon anteeksi, jos ei koko lorua muista). Laulussahan kiteytyy koko virpomisen tarkoitus. Itse oppimani ja käyttämäni kuuluu: "Virvon, varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."

Ostaja tuntenee itseänsä hieman petetyn (puhun omalla kokemuksellani) mikäli jokin osio - vitsa, pukeutuminen, laulu - ei ole ajatuksella toteutettu. Ehkä on hieman raakaa arvostella lasten tekemisiä, mutta kun toiset näkevät suuren vaivan trullitouhujansa varten ja toiset kulkevat pukeutumatta, lähes koristelemattomilla varvuilla eivätkä vaivaudu opettelemaan laulua, niin täytyy vain toivoa, että markkinatalous toimii ja asiaan enemmän panostaneet myös hyötyvät enemmän. Ja mikäpä on söpömpää, kuin pienet lapset hassuissa trullipuvuissansa kiertämässä kylää oksat käsissä.

Mutta kyllähän se trullina olo jotain opettaakin: töitä tekemällä saa palkkion. Mitä useamman oksan on tehnyt ja mitä useammalla ovella kiertää, sitä suurempi on palkkio. Toivottavasti joku oppii myös sen, että mitä paremmin on valmistautunut, sitä paremmat ovat palkkiot.