Valmistajan unelma: vähemmällä enemmän

Ekotehokkuus on näitä sanoja, jonka tarkoituksen kyllä suurin piirtein ymmärtää, mutta jonka sisältö jää helposti pimentoon ilman asiaan perehtymistä. Ekotehokkuus on kuitenkin yksinkertaista: tuotetaan vähemmällä enemmän. Parhaimmillaan ekotehokkuus on myös ekonomisesti tuottoisaa: kun tuotetaan vähemmällä, säästetään rahaa kustannuksissa.

Kun maapallo ei riitä

Ilmastonmuutoksen tuloa ei enää epäillä ja siihen pyritään vaikuttamaan. Toinen uhka maapallolle ja ihmisille on liiallinen kulutus. Jos kaikki kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon, kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa kattamaan ihmiskunnan tarpeita. Kulutus ei tule koskaan loppumaan, mutta sitä voidaan vähentää. Jokainen voi yksilönä tehdä päätöksiä, joilla luonnonvarojen kulutus vähenee, mutta suuri vastuu kestävästä kehityksestä on myös tuotteiden ja palveluiden valmistajilla.

Ekotehokkuus ei välttämättä vaadi suuria tekoja tai isoja investointeja. Ekotehokkuuden tarkoituksena on säilyttää nykyinen elintaso vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Keittiökaappien valmistajan voi lisätä tuotteidensa ekotehokkuutta lähes kymmenkertaisesti valmistamalla kaapit lastulevyn sijaan kokopuusta. Näyttötauluvalmistaja paransi tuotteidensa ekotehokkuutta huimasti käyttämällä valonlähteenä ledejä loisteputken sijaan. Jo pelkän materiaalin vaihdolla saattaa olla suuri vaikutus tuotteiden ekologisuuteen.

Tulevaisuus tavaratta?

Teollisena muotoilijana olen osa tuotekehitystä ja omalta osaltani vastuussa tuotteiden ekologisuudesta. Philippe Starck uhoaa, ettei jatka enää kauan muotoilijana, koska kaikki mitä hän on muotoillut, on tarpeetonta. Hänen mukaansa tulevaisuudessa ei olisi enää muotoilijoita. En lähde kuitenkaan samaistumaan hänen ajatuksiinsa. Tavaroita tarvitaan tulevaisuudessakin. Uusia tuotteita tullaan aina kehittämään, vähintään vanhoja korvaamaan. Ei maailmasta tule koskaan mitään tavaratonta taivasta, mutta viimeistään materiaalipulan edessä joudutaan kehittämään uusia ratkaisuja tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi.

Jotta välttäisimme eri alojen materiaalikriisejä, tulisi kaikkien tuotekehityksessä mukana olevien ottaa päämääräkseen tuottaa tavaraa ja palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Ekotehokkaassa maailmassa meidän ei tarvitse luopua nykyisestä elintasostamme. Meidän tarvitsee vain kehittää sama elintaso vähemmällä kulutuksella.

Näillä vinkeillä lisäät tuotteidesi ekotehokkuutta:

• Minimoi tuotteessa käytetyn materiaalin määrää
• Muuttamalla tuotteen rakennetta kestävämmäksi voidaan materiaalinkäyttöä vähentää esim. seinämiä ohentamalla
  
• Pidennä tuotteen käyttöaikaa valmistamalla kestävämpiä ja korjattavissa olevia tuotteita
• Kaksinkertaistuva käyttöikä tarkoittaa jo kaksin verroin ekotehokkaampaa tuotetta
  
• Myy tuotteen sijaan palvelua
• Harvoinpa sitä tulee ajateltua, kuinka ekologista liiketoimintaa esim. videoiden vuokraus on
• Puhelinvastaaja ei ole enää laite puhelimen yhteydessä vaan suoraan puhelimella käytettävä palvelu
  
• Vuokraa/liisaa tuotteita myymisen sijaan
• Autot, toimitilojen matot, juoma-automaatit, kopiokoneet jne. Kaikkia näitä vuokrataan tai liisataan, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia huollosta ja tuotteiden käyttöaste on suurempi kuin ostetuilla tavaroilla
  
• Tarjoa korjaus- ja huoltopalveluita
• Usean autokaupan yhteydessä on jo merkkihuoltopalveluita lisäämässä liiketoimintaa
  
• Suunnittele tuotteet kuljetettaessa ja varastoitaessa vain vähän tilaa vieviksi
• Tässä Ikea on varmasti yksi tehokkaimmista
  
• Vaihda materiaali ekotehokkaampaan
• 1 kg alumiinia kuluttaa luonnonvaroja n. 61 kg, kun 1 kg terästä kuluttaa vain n. 7 kg luonnonvaroja
  
• Vältä turhaa kuljetusta
• Lähiruoka kunniaan
  
• Valitse energianlähde ja kuljetusmuoto ekologisesti
• 1 kWh suomalaista verkkosähköä kuluttaa luonnonvaroja 0,41 kg, kun tuulisähkö kuluttaa vain 0,07 kg/kWh
  
• Kierrätä materiaaleja
• Voisitteko jopa vastaanottaa tiensä päähän tulleita tuotteita kierrättääksenne niiden materiaalit uusiin tuotteisiin?
  
• Vältä jätettä
• Kaikki hukkamateriaali tarkoittaa myös hukkaan valuvaa rahaa
  

Lisää tietoa ekotehokkuudesta ja kestävästä kehityksestä Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta.